Ero sivun ”Antipsykoottiset lääkkeet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Epätyypilliset antipsykootit: lisätty asenapiini listaan |
Päivitin sivua sisältämään uudempia ja muitakin kuin suomenkielisiä lähteitä. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1:
{{neutraalius|
{{Lääkeryhmä
|nimi=Antipsykootit
Rivi 11:
}}
[[Tiedosto:Typical antipsychotics.JPG|thumb|Levozin, Fluanxol ja Peratsin -tabletteja.]]
'''Antipsykoottiset lääkkeet''' (eli '''antipsykootit''', '''neuroleptit''' tai '''psykoosilääkkeet''') ovat
Ensimmäinen antipsykootti oli 1950-luvulla Ranskassa leikkauspotilaiden kivun lievittämiseen ja sokkitilan estämiseen kehitetty [[klooripromatsiini]]. Lääkkeen todettiin tekevän leikkauspotilaista välinpitämättömiä leikkausta kohtaan ja tekevän heistä väsyneitä. Teho psykoosioireisiin vahvistettiin ensin kokeilemalla ja myöhemmin lukuisissa kaksoissokkoutetuissa tutkimuksissa.
[http://sic.fimea.fi/2_2014/runsas_puoli_vuosisataa_psykoosilaakehoitoja]
Vuosikymmenten kuluessa on pyritty kehittämään parempia antipsykootteja. Uuden sukupolven antipsykootteja kutsutaan epätyypillisiksi; ensimmäinen oli [[klotsapiini]] vuodelta 1971. Antipsykoottiset lääkkeet toivat merkittäviä julkisen talouden säästöjä, jonka takia niiden käyttö lisääntyi vaihtoehtona kalliille psykiatriselle laitoshoidolle, kun potilaat voitiin ohjata [[avohoito|avohoitoon]]. Uusien lääkkeiden ei silti ole osoitettu olevan paljoa tehokkaampia tai turvallisempia. [http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/ovatko-uudet-antipsykootit-sittenkaan-vanhoja-parempia]
Antipsykoottien määräämistä voidaan perustella henkilön oman hyödyn lisäksi muiden ihmisten hyödyllä, sillä harhaisuudesta ja rauhattomuudesta on usein haittaa muille ihmisille. Antipsykoottisten lääkkeiden käytöllä on siis osittain yhteiskunnan etua palveleva tarkoitus.▼
▲Antipsykoottien määräämistä
Psykoosinoireet vähenevät antipsykoottien avulla nopeasti, mutta samalla useimmat saavat vakavia sivuoireita, jotka altistavat ennenaikaiselle kuolemalle. [http://mentalhealthdaily.com/2015/06/29/the-most-dangerous-psychiatric-drugs-highest-risk-medications] Psykoosipotilaiden tilastollinen elinikä on paljon lyhyempi kuin muun väestön. Lääkkeillä pyritään pienentämään etenkin vaikeasti ahdistuneiden potilaiden suurta itsemurhariskiä. Yleisimpiä psykoosipotilaiden kuolinsyitä ovat silti luonnollisista sairauksista johtuvat syyt, joille lääkityksen sivuoireet toimivat riskitekijöinä. [http://www.m.webmd.com/a-to-z-guides/news/20151028/people-with-schizophrenia-face-much-higher-risk-of-early-death]
Lääkekielteisyys on yleinen ongelma sairaaloissa, joten lääkkeiden ottamista valvotaan tarkasti. Parhaat länsimaiset hoitotulokset [[skitsofrenia|skitsofrenian]] ja [[psykoosi|psykoosien]] hoidossa on tällä hetkellä saavutettu Suomessa Keroputaan sairaalassa Torniossa, jossa lääkkeiden käyttö on vähäistä. Sairaalassa käytössä oleva [[avoimen dialogin hoitomalli]] on tunnetumpi maailmalla kuin Suomessa. [http://yle.fi/uutiset/3-7452980]
Antipsykoottien hyödyt on todistettu useissa tutkimuksissa lyhyellä aikavälillä. Lääkkeen vieroitusoireiden erottaminen psykoosista on silti hyvin vaikeaa. [http://mentalhealthdaily.com/2014/04/16/can-withdrawal-from-antipsychotics-cause-psychosis] Pitkäkestoisissa seurantatutkimuksissa lääkkeettömät potilaat ovat olleet muita terveempiä, vaikka heillä on ollut aluksi enemmän psykooseja. [https://www.madinamerica.com/mia-manual/antipsychoticsschizophrenia]
Keskustelu lääkkeiden hyödyistä ja haitoista on usein kiivasta. Vastakkain ovat vuosikymmenien aikana muodostuneet hoitoperinteet ja yhteiskuntarauhan turvaaminen, sekä potilaiden oikeudet ja kysymys sairauksien parhaasta hoitotavasta.
== Historia ==
| |||