Ero sivun ”Karjalan kaartin rykmentti” versioiden välillä

p
kh
p (kh)
Kuula luovutti rykmentin komentajan tehtävät 2. heinäkuuta everstiluutnantti Lauri Sarinille. Kuula jatkoi edelleen II pataljoonan komentajana. Pataljoonaksi supistetun [[Kaartin jääkärirykmentin soittokunta]] siirrettiin 4. heinäkuuta rykmenttiin, mistä muodostui lopulta [[Pohjan Sotilassoittokunta|Karjalan kaartin soittokunta]]. Kuhunkin pataljoonaan perustettiin 17. heinäkuuta konekiväärikomppania.<ref>Kilkki s. 32-33</ref>
 
Rykmentin kuljetukset [[Karjalankannas|Karjalankannakselle]] alkoivat 24. elokuuta. Rykmentin I pataljoona ryhmitettiin [[Vammelsuu]]hun, II pataljoona [[terijoki|Terijoelle]] ja III pataljoona [[Kellomäki|Kellomäkeen]]. Esikunta sijoitettiin II pataljoonan yhteyteen Terijoelle. Siirron alkaessa rykmentti siirrettiin [[Suomen 2. divisioona (1918-19391918–1939)|2. divisioonaan]].<ref>Kilkki s. 41-42</ref>
 
Rykmentti siirrettiin 14. syyskuuta [[Viipuri]]in<ref>Kilkki s. 44</ref>, jossa se ensimmäiseksi majoittui [[Neitsytniemen kasarmit|Neitsytniemen kasarmeille]]. Rykmentin komentajan tehtävät vastaanotti 20. syyskuuta jääkärimajuri [[Harald Öhquist]]<ref>Kilkki s. 56</ref>. Rykmentin I ja III pataljoona kuitenkin siirtyi huhtikuussa 1919 [[Papulan kasarmit|Papulan kasarmeille]] ja esikunta sekä II pataljoona keskuskasarmille. Papulassa I pataljoona majoittui venäläisten rakentamiin tiilikasarmeihin ja III pataljoona Viipurin tarkk'ampujapataljoonan vanhoihin puukasarmeihin. Esikunta muutti syksyllä Papulaan.<ref>Kilkki s. 55-56</ref>
 
Tästä eteenpäin rykmentti oli normaali rauhan ajan yhtymä, joka vastaanotti varusmiessaapumiserän toisensa jälkeen aina 1930-luvun lopulle saakka. Suurimmat muutokset tänä aikana olivat 3. erillisen konekiväärikomppanian kuuluminen rykmenttiin ennen sen siirtämistä 2. polkupyöräpataljoonaan ja rykmentin muuttaminen kaksi pataljoonaiseksikaksipataljoonaiseksi.
 
=== Talvisota ja lakkauttaminen ===
Rykmentin komentaja eversti [[Antero Svensson]] antoi viimeisen päiväkäskyn 7. lokakuuta 1939 ja seuraavana iltana rykmentti poistui viimeisen kerran [[Papula]]n kasarmilta. Sen siirtyminen sotavalmiuteen alkoi 9.-14–14. syyskuuta, jolloin viimeinen palveluksesta vapautunut saapumiserä kutsuttiin kertausharjoituksiin. Rykmentti sai hälytyksen 6. lokakuuta ja sen muuttaminen suojajoukkokokoonpanoon aloitettiin. 8. lokakuuta majuri Selkee johti [[2. prikaati (talvisota)|2. prikaatin]] I pataljoonan kenttävarustustöihin [[Pasurinkangas|Pasurinkankaan]] ja [[Punnusjärvi|Punnusjärven]] väliselle alueelle.
 
Karjalan kaartin rykmentin perinteitä jatkaa ja vaalii [[Karjalan prikaati]]. Karjalan prikaatin lippuna on Karjalan kaartin rykmentin lippu, [[joukko-osasto]]tunnuksena Karjalan kaartin rykmentin [[joukko-osasto]]tunnus ja [[kunniamarssi]]na Karjalan kaartin rykmentin [[kunniamarssi]] [[Oravaisten marssi]].<ref>[http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/?urile=wcm:path:/SU+Puolustusvoimat.fi/Puolustusvoimat.fi/Maavoimat/Joukko-osastot/Karjalanprikaati/Esittely/historia+ja+perinteet/historia+ja+perinteet Karjalan prikaatin historia ja perinteet, puolustusvoimat.fi ]</ref>
 
== Komentajat ==
*majuri Oskar Bernhard Kuula 27.5. - 2–2.7.1918<ref name="Kilkki_171">Kilkki s. 171</ref>
*everstiluutnantti Lauri Arvi Sarin 2.7.-20–20.9.1918<ref name="Kilkki_171"/>
*majuri [[Harald Öhquist]] 20.9.1918 - 251918–25.8.1925<ref>Kilkki s. 172</ref>
*eversti [[Lauri Tiainen|Lauri Taavetti Tiainen]] 25.8.1925-91925–9.9.1929<ref>Kilkki s. 173</ref>
*eversti Selim Engelbrekt Isakson 9.9.1929-11929–1.7.1933<ref>Kilkki s. 174</ref>
*eversti [[Taavetti Laatikainen]] 1.7.1933-261933–26.2.1937<ref>Kilkki s. 175</ref>
*eversti [[Antero Svensson|Antero Johannes Svensson]] 26.2.1937-71937–7.10.1939<ref>Kilkki s. 176</ref>
 
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Kilkki, Pertti | Nimeke = Karjalan kaartin rykmentti 1918-19391918–1939 | Vuosi = 1985 | Julkaisupaikka = Joensuu | Julkaisija = Pohjois-Karjalan kirjapaino | Tunniste = ISBN 951-99634-1-3}}
 
=== Viitteet ===