Ero sivun ”Keisarillisen Japanin laivaston sukellusveneet” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
täsmennys
→‎Alku: enwikistä lisää
Rivi 3:
== Alku ==
1900-luvun alussa keisarillisen Japanin laivaston lähetystö vieraili Isossa-Britanniassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa, minkä jälkeen laivasto tilasi 1904 ensimmäiset sukellusveneensä Electric Boat Companyn Fore Riverin telakalta. Viisi Holland-tyyppistä (EB 7P) venettä valmistettiin salassa ja ne lähetettiin valmistuttuaan osiksi purettuna junalla Seattleen, mistä ne rahdattiin Yokosukaan. Ne saapuivat vastaanottajille Venäjän-Japanin sodan aikana 12. joulukuuta 1904. Kokoonpano kuitenkin viivästyi ja ne laskettiin vesille vasta maaliskuussa ja toukokuussa 1905 ensimmäisen ollessa toimintavalmiina kesäkuussa. Loppujen valmistuessa sotatoimet Venäjää vastaan olivat päättymässä eivätkä veneet osallistuneet varsinaisiin sotatoimiin.<ref>Gardiner, Robert 1906-1921, s. 245</ref><ref>Friedman, Norman s. 36</ref>
 
Vuonna 1904 Kawasaki Dockyard Company osti muutetun aluksen suunnitelmat suoraan Hollandilta ja yhtiö valmisti kaksi venettä (numerot 6 ja 7) kahden yhdysvaltalaisen insinöörin avustamana.<ref name="Gardiner246">Gardiner, Robert 1906-1921 s. 246</ref>
 
Vaikka ensimmäisiä veneitä ei testattukaan sodassa niin ensimmäinen sukellusvenelaivue perustettiin Kuren laivastotukikohtaan. Japani osti kaksi brittiläistä C-luokan sukellusvenettä Vickersiltä ja valmisti lisäksi kolme vastaavaa alusta lisenssillä Kuren laivastoarsenaalissa. Alukset muodostivat Ha-1 ja Ha-3-luokat. Myöhemmin Kuren laivastoarsenaali valmisti vielä kaksi vastaavaa alusta, jotka muodostivat Ha-7-luokan.<ref name="Gardiner246"/>
 
Vuonna 1909 valmistui laivaston ensimmäinen sukellusveneidenemälaiva ''Karasaki'' tukemaan sukellusvenelaivueen toimintaa satamien ulkopuolella.
 
Ensimmäisessä maailmansodassa Japanin laivasto kuten monet muutkin vaikuttui Saksan keisarikunnan laivaston sukellusveneiden toiminnasta kauppamerenkulkua vastaan. Tämän seurauksena sisällytettiin vuoden 1917 hankintoihin kahdeksantoista merikelpoista sukellusvenettä. Sodan päätyttyä Japani vastaanotti yhdeksän saksalaista sukellusvenettä sotakorvauksena, mitä käytettiin saksalaisen teknologian tutkimiseen.
 
{{kesken}}
{{Käännös|:en:Submarines of the Imperial Japanese Navy}}
 
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Gardiner, Robert (ed.) | Nimeke = Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921 | Vuosi = 1985 | Julkaisupaikka = Lontoo, Englanti | Julkaisija = Conway Maritime Press | Tunniste = ISBN 0-85177-245-5 | Kieli = {{en}}}}