Ero sivun ”Kirjeenvaihtaja” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 24:
 
===Suomalaismedioiden ensimmäisiä ulkomaankirjeenvaihtajia===
Koska kirjeenvaihtajien lähettäminen ja ylläpito asemamaissa on kallista, niitä ovat Suomessakin käyttäneet eniten suuret mediat, kuten [[Yleisradio]], ''[[Helsingin Sanomat]]'' ja 1980-luvulle asti toiminut ''[[Uusi Suomi]]''. ''[[Kansan Uutiset|Kansan Uutisilla]]'' ja ''[[Tiedonantaja]]lla'' oli 1970- ja 1980-luvuilla kirjeenvaihtajat Moskovassa ja joissakin muissa sosialistimaiden pääkaupungeissa; heidän kulunsa maksoi valtaosin paikallinen kommunistinen puolue<ref name=pekkarinen>{{Kirjaviite | Tekijä = Pekkarinen, Aino | Nimeke = "Mä oon kauheen ylpee, et mä oon rehellinen.” Suomalaisten ulkomaankirjeenvaihtajien työ Puolan kansantasavallassa 1980-luvulla | Vuosi = 2010 | Luku = | Sivu = 14 | Selite = Pro gradu| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos | Tunniste = | www = https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/81358/gradu04123.pdf?sequence=1| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 27.9.2016 | Kieli = }}</ref><ref>Uskali, Turo: [https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/13417/9513915433.pdf?sequence=1 ''”Älä kirjoita itseäsi ulos.” Suomalaisen Moskovan-kirjeenvaihtajuuden alkutaival 1957-1975.''] Väitöskirja, Jyväskylä Studies in Humanities 6, Jyväskylän yliopisto 2003. Sivu 350. ISBN 951-39-1543-3.</ref>. Myös Yleisradion Neuvostoliiton-kirjeenvaihtajat olivat 1980-luvulle asti aina [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen Kommunistisen Puolueen]] jäseniä.<ref>[http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/06/02/tapahtui-1985-kirjeenvaihtajana-neuvostojen-maassa Tapahtui 1985: Kirjeenvaihtajana neuvostojen maassa], Yle Elävä arkisto 2.6.2010. Viitattu 8.10.2016.</ref>
 
Suomessa ensimmäisiä kirjeenvaihtajapalveluja käyttäneitä medioita oli 1920-luvun ''Uusi Suomi'', jolle [[Berliini]]ssä asunut [[Ada Norna]] raportoi toisen maailmansodan loppuun asti. ''Helsingin Sanomien'' [[Yrjö Niiniluoto]] oli ensimmäinen varta vasten ulkomaille lähetetty päätoiminen kirjeenvaihtaja, joka työskenteli 1926–1928 [[Geneve]]ssä seuraamassa [[Kansainliitto|Kansainliiton]] toimintaa ja sitten 1933–1936 [[Lontoo]]ssa.<ref>Tunkelo & Anton 2014 s. 7.</ref> Häntä ennen [[Rudolf Holsti]] oli toiminut ''Helsingin Sanomien'' Lontoon-kirjeenvaihtajana 1909–1911. ''Helsingin Sanomat'' laajensi kirjeenvaihtajien verkostoaan Berliiniin 1939, Tukholmaan 1943, Pariisiin 1959 ja Washingtoniin 1975 ([[Lauri Karén]]). Yleisradio aloitti vuonna 1962 yhteistyön [[New York]]issa asuneen [[Jussi Himanka|Jussi Himangan]] kanssa, joka avusti sittemmin myös ''Uutta Suomea''. [[Pasi Rutanen]] toimi Yhdysvalloissa Ylen lähettämänä 1966–1970.