Ero sivun ”Muilutus” versioiden välillä

Muilutettavan kohtelu oli usein erittäin rajua. Lisäksi [[kieltolaki|kieltolain]] (1919–1932) aikana käytetty pirtu monesti pahensi tilannetta. Muilutuksissa sai surmansa kaiken kaikkiaan kolme henkilöä. [[Forssa]]lainen työmies [[Yrjö Holm]] teki vastarintaa aseen kanssa ja kunnallismies [[Onni Happonen]] [[Heinävesi|Heinävedeltä]] ilman asetta, mutta molemmat ammuttiin. Surmansa sai 19. heinäkuuta myös suutari [[Erik Mättö|Erik Petter Mättö]], mutta tapaus oli humalaisen [[Pentti Kosola]]n tekemä tappo. Vihtori Kosola ei ollut tietoinen poikansa suunnitelmista. Pentti Kosolan iskujoukon oli tarkoitus kyyditä Mättö rajan yli. Rajaa lähestyttäessä Mättö kuitenkin otti tupakkaa povitaskustaan tarjotakseen kyydittäjilleen, mutta Kosola luuli tämän vetävän asetta ja ampui tämän hätäisesti.

 

 

Aina ei muilutettu vain [[kommunismi|kommunisteja]], vaan myös [[sosiaalidemokratia|sosiaalidemokraatteja]], joita ei kuitenkaan viety itärajalle. Muilutuksista tuli sittemmin eräänlainen joukkoilmiö. Kosolasta eli Lapuan liikkeen pääesikunnasta ei annettu kaikkia muilutuskäskyjä, mutta yleensä päämaja oli tietoinen muilutuksista tai siltä oli kysytty lupa niihin. Eri paikkakunnilla ja maakunnissa paikalliset Lapuan liikettä kannattaneet henkilöt saattoivat kyyditä kenet tahansa paikallisen kommunistin tai vasemmistolaiseksi mielletyn henkilön. Muilutus tehtiin siis Lapuan liikkeen nimissä. Rannikolla muilutettavia saatettiin viedä myös saariston yksittäisille saarille.<ref name="JN"/>