Ero sivun ”Johan Henrik Hästesko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p nimiä auki |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Johan Henrik Hästesko oli Savon rykmentin luutnantin Gustaf Hästeskon poika Mikkelistä. Hästesko osallistui [[Pommerin sota]]an ([[1757]]–[[1762]]). Hän tuli kapteeniksi Savon jääkärirykmenttiin [[1770]], siirtyi Turun jalkaväkirykmenttiin 1774 ja nimitettiin everstiksi ja rykementin päälliköksi 1787.
Historiaan Hästesko on jäänyt yhtenä [[Venäjä]]n keisarinnalle [[Katariina II]]:lle [[9. elokuuta]] [[1788]] lähetetyn ns. [[Liikkalan kirje|Liikkalan nootin]] allekirjoittajista ja
Liikkalan sotaleirissä kirjoitetussa kirjeessä upseerit kertovat huomanneensa, että aloitettu sota on Ruotsin kannalta oikeudeton. Kirjoittajat toivoivat Ruotsin ja Venäjän naapurisopua ja esittivät, että tämän edistämiseksi Venäjä luovuttaisi Ruotsille [[Turun rauha]]ssa saamansa ns. [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] alueen Kaakkois-Suomesta. Rauhantahtoaan vakuuttaakseen upseerit olivat jo vetäneet joukkonsa Ruotsin puolelle rajaa.
Liikkalan nootin allekirjoittivat
Sodan alettua heinäkuussa 1788 Hästesko komensi Turun jääkärirykmenttiä, joka eteni rajana ollelta Kymijoelta kohti Haminaa aina Husulaan saakka. Kunigas Kustaa III kulki joukkojen mukana. Husulassa 31. heinäkuuta 1788 Hästesko ja Porin jääkärirykmentin komentaja Sebastian von Otter pyysivät kuningasta vetämään joukot omalle puolelle valtakunnan rajaa. Kuningas piti joukoille puhuttelun ja kysyi ovatko ne valmiit seuraamaan häntä. Hästeskon yllyttämät Turun jääkärirykmentin miehet vaikenivat eli kuningas jäi vaille joukkojen tukea. Kun Hästesko ja von Otter uudestaan pyysivät kuningasta vetäytymään, hän jätti Haminan valtauksen ja joukot lähtivät perääntymään kohti rajaa.
| |||