Ero sivun ”Porin kaupungintalo” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty yksi lähdeviite ja lause valtakunnallisesta kulttuuriperinnöstä. |
Lisätty lähdeviite artikkelin loppuun. |
||
Rivi 16:
}}
[[File:Valtuustosali Pori.jpg|thumb|250px|Porin kaupungintalossa on [[Porin kaupunginvaltuusto|kaupunginvaltuuston]] valtuustosali.]]
'''Porin kaupungintalo''', tunnetaan myös nimellä '''Junneliuksen palatsi''', on [[Pori]]ssa sijaitseva rakennus. Arkkitehtuuriltaan se jäljittelee venetsialaistyylistä [[renessanssin arkkitehtuuri|renessanssi]]palatsia. Koristemaalausten suuri määrä tekee rakennuksesta yhden arvokkaimmista [[uusrenessanssi]]tyylisistä rakennuksista Suomessa.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pöppönen, Hannu| Otsikko = Silausta vaille valmista Porin kaupungintalossa| Julkaisu = Helsingin sanomat| Ajankohta = 1. helmikuuta 2008| Sivut = C3}}</ref> Palatsin on suunnitellut arkkitehti [[August Krook]], ja sen rakennuttivat apteekkari ja kunnallisneuvos [[Robert Junnelius]] sekä
[[2006]] aloitettiin rakennuksen laajat entisöintityöt, joiden tarkoituksena on palauttaa rakennus lähes täysin takaisin alkuperäiseen loistoonsa. Yli 6 miljoonaa euroa maksavasta entisöinnistä vastaa arvorakennuksiin perehtynyt arkkitehtitoimisto [[Vilhelm Helander|Helander]] & [[Juha Leiviskä|Leiviskä]]. Porin kaupungintalon on arvioitu olevan osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä ja kansallista kaupunkipuistoa, koska se on maamme oloissa poikkeuksellisen edustava yksityispalatsi, joka on nyt julkisessa käytössä.<ref name=":0" />
Rivi 25:
Vuonna [[1900]] Robert Junnelius kuoli [[aivohalvaus|aivohalvaukseen]], ja vuonna [[1902]] Ellenin veli, vuorineuvos [[Erik Rosenlew]], muutti puolisonsa Karinin (o.s. [[von Frenckell]]) kanssa palatsin kolmanteen kerrokseen. Hugo Rosenlew puolestaan menehtyi vuonna [[1912]], jonka jälkeen Karin Rosenlewin veli, [[Rafael von Frenckell]], osti palatsin kolmannen kerroksen ja muutti sinne [[1917]]. Von Frenckell kuitenkin muutti [[Helsinki]]in jo vuonna [[1923]], jolloin keskimmäisestä kerroksesta tuli vuokrattavaa tilaa.
Karin Rosenlew jäi palatsin viimeiseksi asukkaaksi. Hän asui siellä vielä senkin jälkeen, kun Porin kaupunki oli rakennuksen vuonna [[1962|1963]] ostanut
<center><gallery perrow="4">
|