Ero sivun ”Georgia” versioiden välillä

|lippu=[[Tiedosto:Flag of Georgia.svg|125px|border|Georgian lippu]]

|vaakuna=[[Tiedosto:Greater_coat_of_arms_of_Georgia.svg|125px|Georgian vaakuna]]

|valtiomuoto=[[tasavalta]]

|muut-kaupungit= [[Kutaisi]] (185&nbsp;965 as.),<br />[[Batumi]] (121&nbsp;806 as.)<ref name="hive"/>

|lentokone=4L

}}

 

Antiikin aikana Georgian aluetta hallitsivat kaksi kuningaskuntaa, [[Kolkhis]] ja [[Iberia (Kaukasia)|Iberia]]. Niistä jälkimmäinen oli yksi ensimmäisistä [[kristinusko]]n virallistaneista valtioista 300-luvun alussa ja muodosti ytimen, jonka ympärille yhdistynyt [[Georgian kuningaskunta]] muodostui 1000-luvulla. Poliittisen, taloudellisen ja kulttuurisen kukoistuskauden jälkeen kuningaskunta taantui 1200-luvulla ja hajosi lopulta useiksi kuningas- ja ruhtinaskunniksi 1500-luvulla. Kolme vuosisataa kestäneen [[Osmanien valtakunta|osmanien]] ja [[Persia]]n valtakuntien hegemonian jälkeen Georgia liitettiin [[Venäjän keisarikunta]]an 1800-luvun alussa. Vuoden 1917 [[Venäjän vallankumous|Venäjän vallankumouksen]] jälkeen Georgia oli lyhyen aikaa itsenäinen [[Georgian demokraattinen tasavalta|demokraattinen tasavalta]] (1918–1921), mutta puna-armeija [[Puna-armeijan hyökkäys Georgiaan|hyökkäsi maahan]] vuonna 1921 ja valtasi sen. Georgiasta tuli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] osa, [[Georgian sosialistinen neuvostotasavalta|Georgian SNT]], joka itsenäistyi jälleen vuonna 1991. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisiä vuosia leimasivat [[Georgian sisällissota|sisäinen konflikti]] ja taloudelliset vaikeudet. Georgian tilanne alkoi vakautua vähitellen vuonna 1995 ja parani verettömän vallanvaihdon, niin kutsutun [[ruusuvallankumous|ruusuvallankumouksen]] jälkeen vuonna 2003.<ref name="bitter">{{Verkkoviite|Tekijä=Parsons, Robert|Ajankohta=11. tammikuuta 2008| Osoite=http://www.opendemocracy.net/article/conflicts/mikheil_saakashvili_bitter_victory |Nimeke=Mikheil Saakashvili’s bitter victory|Julkaisija=openDemocracy.net|Luettu=20. elokuuta 2008}}</ref> Georgia kärsii kuitenkin edelleen ratkaisemattomista konflikteista [[Abhasia]]ssa ja [[Etelä-Ossetia]]ssa. Suhteet naapurimaahan Venäjään ovat pysyneet huonoina näiden kiistojen ja Georgian [[Pohjois-Atlantin liitto|Nato]]-jäsenhakemuksen vuoksi:<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Cutler, David & Balmforth, Richard|Ajankohta=21. toukokuuta 2008|Osoite=http://uk.reuters.com/article/worldNews/idUKL2031068420080521?sp=true |Nimeke=Timeline – Events leading to Georgia's election|Julkaisija=Thomson Reuters|Luettu=20. elokuuta 2008}}</ref> elokuussa 2008 Venäjä miehitti osan Georgiasta [[Georgian sota|Etelä-Ossetiassa syttyneen sodan]] yhteydessä.

 

== Nimi ==

Georgian eri nimien alkuperistä on useita eri teorioita. Maan omakielinen nimi on ''Sakartvelo'' ja georgialaisten omakielinen nimitys ''kartveli''. Nimet ovat peräisin [[Kartli]]n historialliselta alueelta. Kartli, joka tunnettiin antiikin lähteissä nimellä [[Iberia (Kaukasia)|Iberia]], on Georgian suurin vanha provinssi maan itäosassa. Historiallisen perinteen mukaan se on saanut nimensä kaikkien georgialaisten myyttiseltä kantaisältä [[Kartlos]]ilta. Nykytutkimus on esittänyt nimestä useita eri hypoteeseja. Ensimmäisen mukaan nimi vastaisi useiden muiden kielien "aidattua paikkaa" tai "linnoitusta" tarkoittavaa sanaa, kuten georgian lähisukukielessä [[Mingrelin kieli|mingrelissä]] ''karti'' ("kesäaitaus"), [[Osseetin kieli|osseetissa]] ''kart'' ("piha"), [[Persian kieli|persiassa]] ''gerd'' ("kaupunki") tai [[Englannin kieli|englannissa]] ''garden'' ("puutarha", "piha"). ''[[Kartlis tskhovreba]]'' -kronikan mukaan nimi Kartli annettiin ensimmäiseksi historiallisen [[Mtskheta]]n yläpuoliselle vuorelle, jonne Kartlos-päällikö "...perusti ensin linnoituksia... ja rakensi sinne talon... ja tuota vuorta kutsuttiin nimellä Kartli, kunnes [[Armazi (jumala)|Armazin]] kuva pystytettiin sinne, mistä lähtien koko Kartlin alue sai tuon nimen". Vuori oli yksi georgialaisten heimojen muinaisista keskuksista.<ref name="nplg">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.nplg.gov.ge/ic/library_e/gabeskiria/5.HTM|Nimeke=Ethnic Diversity|Tekijä=Giorgi Gabeskiria|Julkaisija=National parliamentary library of Georgia|Luettu=23. syyskuuta 2007}}</ref>

 

 

== Maantiede ==

== Talous ==

[[Tiedosto:Ge-money-lari-100.jpg|thumb|left|300px|Sadan [[Georgian lari|larin]] seteliin on kuvattu kansallisrunoilija [[Šota Rustaveli]].]]

 

Neuvostokaudella Georgia oli merkittävä elintarvikkeiden ja mineraalien tuottaja sekä matkailukohde. Maassa oli myös aktiivinen harmaata taloutta harjoittava yksityissektori. Toisaalta Georgia oli myös riippuvainen tuonnista pitääkseen yllä teollisuuttaan. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen tuonti häiriintyi ja epävakaat poliittiset olot haittasivat talouden uudelleenjärjestelyä. Romahdukseen vaikuttivat myös lakot, rautatieyhteyksien katkeaminen ja Venäjän osittainen kauppasaarto 1990-luvun alussa. Georgian bruttokansantuote laski vuosina 1990–1994 enemmän kuin missään muussa neuvostotasavallassa, jopa 70<ref name="state"/> prosenttia. Vuoteen 1993 mennessä teollisuustuotanto oli laskenut 60,5 prosenttia ja inflaatio kohonnut 2&nbsp;000 prosenttiin. Georgia tulikin 1990-luvulla riippuvaiseksi ulkomaiden avusta. Maan tilanteen vakautuessa vuosikymmenen loppupuolella myös taloustilanne alkoi vähitellen parantua. [[Kansainvälinen valuuttarahasto|Kansainvälisen valuuttarahaston]] avulla inflaatio väheni 62 prosentista yhteen prosenttiin kuukaudessa vuosina 1994–1997, ja vuonna 1995 Georgia otti käyttöön oman rahayksikkönsä, [[Georgian lari|larin]].<ref name="csg"/><ref name="encarta"/>

[[Tiedosto:Georgia demography.png|thumb|240px|Georgian väestökehitys 1992-2003]]

[[Tiedosto:Alilo 2008.jpg|thumb|240px|Lapsia [[alilo]]-joulukulkueessa Tbilisissä.]]

Georgiassa oli vuoden 2014 heinäkuussa arviolta 4&nbsp;935&nbsp;880 asukasta.<ref name="cia"/> Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan asukkaita oli noin 5,3 miljoonaa,<ref name="csg"/> ja Georgia onkin kärsinyt maastamuutosta 1990-luvun talouskriisin ja konfliktien jälkeen. Vielä vuonna 2014 maahanmuuttoaste oli &minus;3,25 muuttajaa tuhatta asukasta kohti.<ref name="cia"/> Vuonna 2002 arviolta viidesosa väestöstä oli muuttanut ulkomaille, erityisen runsaasti [[Venäjä]]lle. Rahalähetykset muodostivat noin viisi prosenttia maan bruttokansantuotteesta vuonna 2007.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.civil.ge/eng/article.php?id=14458|Julkaisija=Civil.ge |Nimeke=WB Report: Georgia Among Largest Emigration Countries|Ajankohta=16. tammikuuta 2007|Luettu=24. elokuuta 2008}}</ref> 2000-luvulla syntyvyys on hieman lisääntynyt ja kuolleisuus laskenut, lapsikuolleisuus vähentynyt selvästi ja avioliitot lisääntyneet.<ref name="stat">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.statistics.ge/main.php?pform=47&plang=1|Nimeke=Population |Julkaisija=Georgian tilastokeskus|Luettu=24. elokuuta 2008}}</ref> Vuonna 1991 elinajanodote naisille oli 75 vuotta ja miehille 67 vuotta;<ref name="csg"/> vuonna 2014 naisille 80 vuotta ja miehille 72 vuotta.<ref name="cia"/>

 

{{Pääartikkeli|[[Georgian kirjallisuus]]}}

[[Tiedosto:Abkhazia war memorial.jpg|thumb|170px|left|[[Georgialaiset aakkoset]] on kehitetty viimeistään 400-luvulla.]]

 

Georgialainen suullinen kansanperinne on runsas ja vanha. Esikristillinen kirjallisuus vaikuttaa hävinneen kristinuskon edetessä, ja varhaisimmat säilyneet georgialaiset tekstit ovat peräisin 400-luvulta. Seuraavien vuosisatojen aikana erityisesti uskonnollinen kirjallisuus kehittyi nopeasti luostarikeskuksissa. Niissä luotiin [[hagiografia|hagiografisia]], [[hymnografia|hymnografisia]] ja [[liturgia|liturgisia]] teoksia kun taas kronikoihin kerättiin historiallisia lähteitä. Georgian keskiaikainen kulta-aika oli myös kirjallisuuden klassinen kausi, jonka huippusaavutus on kansalliseepos ''[[Pantterintaljainen]]'', [[Šota Rustaveli]]n kirjoittama ritarihyveitä ja hovirakkautta ylistävä, kristinuskoa, [[uusplatonismi]]a ja idän uskontoja yhdistelevä humanistinen eepos. 1200-luvulla kirjallisuus kuitenkin taantui useaksi vuosisadaksi mongolihyökkäysten myötä.<ref name="lit">{{Verkkoviite|Osoite=http://rustaveli.tripod.com/lithistory.html|Nimeke=History of the Georgian Literature|Tekijä=Alexander Mikaberidze|Luettu=29. elokuuta 2008}}</ref>

 

 

{{Georgian alueet}}

{{Metatieto}}