Ero sivun ”Masennus” versioiden välillä

Masennuksen aiheuttamia muutoksia aivoissa ei vieläkään tunneta tarpeeksi tarkasti ja ne voivat olla eri potilailla erilaisia<ref>Neurohoidot tuovat uutta toivoa masennukseen – ”Tuntuu kuin saisi ihan pienen sähköiskun” Helsingin Sanomat 4.10.2016. Satu Vasantola. http://www.hs.fi/kotimaa/a1475470857439?jako=e06e299ac5006ea5af9875ef5af550e8&ref=tw-share</ref>. [[Stressi]] aktivoi HPA- eli hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori-akselin sangen monimutkaisen ketjun kautta. Aivoilla on tärkeä rooli HPA-akselin toiminnan säätelyssä, ja hippokampus, etuaivokuori ja mantelitumake ovat tässä keskeisimpiä rakenteita. [[Hippokampus]] ja [[Aivokuori|etuaivokuori]] jarruttavat HPA-akselin toimintaa, kun taas [[mantelitumake]] kiihdyttää sitä. Depressiossa [[Kortisoli|stressihormoni kortisolin]] kyky jarruttaa HPA-akselin toimintaa on heikentynyt, jolloin syntyy tavallaan negatiivinen kehä, jossa normaali hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori-akselin vaimennus ei toimi.<ref name=":0" /><ref name=":3">[http://www.masennussattuu.fi/tietoa-masennuksesta/masennuksen-syyt Masennuksen syyt], masennussattuu.fi</ref><ref name=":4">[http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewType=viewArticle&tunnus=duo98253 Hermoston muovautuvuus ja masennuksesta toipuminen], Eero Castrén; Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 16/2009;125(16):1781-6