Wikipedia

Ero sivun ”Suomen kirjallisuus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 48:
Melko niukassa suomenkielisessä kirjallisuudessa oli keskeistä erityisesti koko [[Raamattu|Raamatun]] suomennoksen, ''[[Biblia]]n'', valmistuminen vuonna 1642. Se vakiinnutti suomen kielen [[oikeinkirjoitus|oikein­kirjoituksen]] pitkiksi ajoiksi. Myöhemmin valmistuivat virsikirja (1701), joka pysyi sellaisenaan käytössä vuoteen 1886, sekä [[koraalikirja]] (1702).
 
Suurin osa muustakin suomenkielisestä kirjallisuudesta oli tuohon aikaan edelleen uskonnollista kirjallisuutta. Saarnoja kirjoitti muun muassa [[Lauri Pietarinpoika Tammelinus|Lauri Tammelinus]]. Virsirunoilijoista ovat merkittävimmät ovat [[Juhana Cajanus|Juhana]] ja [[Eerik Cajanus]]. Yksi ajan merkittävimpiä suomenkielisiä runotuotteita oli [[Mattias Salamnius|Mattias Salamniuksen]] kalevalamittaan kirjoittama messiadi ''Ilo-laulu Jesuxesta''.<ref name="P409"/> Ruotsinkielisen runouden merkittäviin teoksiin kuuluu Suomen ensimmäisen naisrunoilijan, [[Christina Regina von Birchenbaum]]in kirjoittama [[elegia]] ''En ny visa''.
 
Akatemian perustaminen sai kuitenkin vähitellen aikaan myös tieteellistä kirjallisuutta. 1600-luvun puolen välin ja 1700-luvun alun välillä syntyi muun muassa suomen kielen tutkimus. Ensimmäisen suomen [[kielioppi|kieli­opit]] kirjoitti latinaksi [[Aeschillus Petraeus|Petraeus]] vuonna 1649, myöhemmin sellaisia laativat Martinius (1689) ja [[Bartholdus Vhaël]] (1733). [[Henrik Florinus]] toimitti vuonna 1678 suppean suomen kielen sanakirjan sekä julkaisi vuonna 1702 kokoelman suomalaisia sananlaskuja.<ref>Pieni tietosanakirja s.410</ref>
Rivi 104:
1900-luvun alun lähtökohtia olivat proosassa kansankuvaus, uusrealismi ja työläisromaani, runoudessa kansallinen uusromantiikka.
 
Suomen itsenäisyyden alkuajan huomattavimmat kertomakirjailijat olivat [[Frans Emil Sillanpää|F. E. Sillanpää]], [[Viljo Kojo]] (myös runolijarunoilija), [[Emil Elenius]], [[Heikki Toppila]], [[Arvi Järventaus]], [[Juho Koskimaa]] ja [[Pentti Haanpää]].<ref>Eskola s.72</ref> F. E. Sillanpää sai [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin kirjallisuuspalkinnon]] vuonna 1939. Palkinto myönnettiin ”syvällisestä ymmärtämyksestään maansa maalaisväestöä kohtaan ja siitä ihastuttavan taiteellisesta tavasta, jolla hän kuvasi heidän elämäntapaansa ja heidän [[luontosuhde]]ttaan”.<ref name="NP">{{Verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1939/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Literature 1939 | Selite = elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe | Julkaisija = The Official Web Site of the Nobel Foundation | Viitattu = 24.8.2015 | Kieli ={{en}} }}</ref>
 
1920-luvulla suomenkielisessä kirjallisuudessa nousi esille [[Tulenkantajat (kirjallisuus)|Tulenkantajat]]-ryhmä, joka julisti kansainvälistä sanomaa ”Ikkunat auki Eurooppaan!” Heihin kuuluivat muiden muassa [[Katri Vala]], [[Mika Waltari]] ja [[Uuno Kailas]]. Suomenruotsalaiset runoilijat kehittivät [[Edith Södergran]] johtotähtenään niin sanotun suomenruotsalaisen modernismin,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnica.fi/suomi/kirjallisuus.htm | Nimeke = Suomen kirjallisuuden historia | Tekijä = Liisi Huhtala ja Kari Sallamaa | Ajankohta = 2003 | Julkaisija = Finnica | Viitattu = 24.8.2015 }}</ref> jolle oli tyypillistä vapaa rytmi, voimakas kuvallisuus, aihealueen laajeneminen, arkiset motiivit sekä puhekielisyys. Vaikutteita siihen saatiin muun muassa englantilaisesta [[imagismi]]sta, venäläisestä [[futurismi]]sta, [[dadaismi]]sta ja [[ekspressionismi]]sta.
Rivi 124:
Näitä saarekkeita, tai niiden tunnusmerkkejä, ovat olleet persoonalliset kirjailijat (kuten [[Kari Hotakainen]]), postmodernismin tapaan eri tyylilajien sekoittaminen (kuten [[Anja Kauranen]]), ironian ja huumorin käyttö ([[Arto Paasilinna]] ja [[Veikko Huovinen]]), ahdistavan maailman kuvaukset, liikkuminen todellisen ja harhamaailman rajamailla ([[Leena Krohn]], [[Maarit Verronen]]), naiskirjailijat naisen ihmissuhteiden ja kehitystarinoiden kuvaajina [[Laila Hirvisaari]], maaseudun kuvaukset ([[Antti Tuuri]]) ja dekkarikirjallisuus ([[Matti Yrjänä Joensuu]], [[Leena Lehtolainen]]).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www02.oph.fi/etalukio/aidinkieli/kurssi5/80-luku.html | Nimeke = Suomen kirjallisuus 1980-luvulta 2000-luvulle | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Etälukio, Opetushallitus | Viitattu = 15.8.2015 }}</ref>
 
[[Sofi Oksanen|Sofi Oksasen]] ''[[Puhdistus]]'' yhdistää rehevän kielenkäytön lähihistorian kipeisiin tapahtumiin naisnäkökulmasta. [[Jari Tervo]] kuvaa Pohjois-Suomen ihmisiä sisällissodan vuosista nykypäivään. [[Miika Nousiainen]] kuvaa ongelmallista suhdetta Ruotsiin tragikoomiseen sävyyn kirjassaan ''[[Vadelmavenepakolainen]]''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://finland.fi/public/default.aspx?contentid=160076&contentlan=2&culture=en-US | Nimeke = Finnish contemporary literature: A wealth of voices | Tekijä = Nina Paavolainen | Ajankohta = 2011 | Julkaisu = This Is Finland | Julkaisija = | Viitattu = 15.8.2015 }}</ref>
 
Muita itsenäisyyden ajalla vaikuttaneita merkittäviä kirjailijoita ovat muiden muassa [[Saima Harmaja]], [[Helvi Hämäläinen]], [[Eeva Joenpelto]], [[A. E. Järvinen]], [[Arto Melleri]], [[Erno Paasilinna]], [[Olavi Paavolainen]], [[Kjell Westö]] ja [[Hella Wuolijoki]].
Rivi 130:
== Kirjallisuusjournalismi ==
=== Julkaisut ===
Ensimmäinen Suomalainensuomalainen kirjallinen lehti oli vuonna 1803 julkaistu [[Frans Mikael Franzén]]in ja kumppaneiden [[Allmän Litteratur-Tidning]]. Suomessa ilmestyy 2000-luvulla noin tusina varsinaista kirjallisuuslehteä. Tunnetuin kirjallisuuslehdistä on vuodesta 1951 ilmestynyt [[Parnasso]]. Vanhin edelleen ilmestyvä lehti on puolestaan [[Nuoren Voiman Liitto|Nuoren Voiman Liiton]] julkaisema [[Nuori Voima]], joka on ilmestynyt vuodesta 1908. [[Kanava (aikakauslehti)|Kanava]]-lehti noudattaa eräänlaista suomalaisen kulttuurilehden yleismallia, johon kuuluu tietynlainen poliittinen ote.<ref>Tuusvuori, s. 214–215.</ref> Parnasson kanssa samaa ikäluokkaa on [[Svenska Österbottens litteraturförening]]in [[Horisont]]-lehti.<ref name="tuusvuori215">Tuusvuori, s. 215–216.</ref>
 
Nuorempia kirjallisuusjulkaisuja ovat [[Kontur]], joka ilmestyy vasemmistolaisen [[Ny Tid]] -lehden liitteenä, [[Savukeidas]]-kustantamon [[Kerberos]], [[Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Kirjo]]n [[Kirjo (lehti)|Kirjo]], Kirjailijayhdistys Kapustarinnan [[Lumooja]]. [[Nihil Interit]] -yhdistys puolestaan julkaisee runolehteä [[Tuli & Savu]], joka on tullut tunnetuksi eräänlaisena kokonaistaideteoksena, joka yhdistää näyttävää lyriikka ja grafiikkaa. Paikallisesti merkittäviä ovat Oulussa ilmestyvä [[Huutomerkki (yhdistys)|Huutomerkki]]-yhdistyksen [[Hallaus]] ja Porvoossa ilmestyvä [[Särö (lehti)|Särö]]. Verkossa puolestaan julkaistaan muun muassa [[Lukukeskus|Lukukeskuksen]] [[Kiiltomato.net|Kiiltomatoa]].<ref name="tuusvuori215"/>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kirjallisuus”