Ero sivun ”Oksaalihappo” versioiden välillä

18 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Käyttäjän 194.100.27.19 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jmk tekemään versioon.)
Merkkaukset:  seulottavat  Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
{{Orgaaninen yhdiste|
nimi=Oksaalihappo|
iupac=EtaanidihappoPippelihappo|
cas=144-62-7 |
kuva=[[Kuva:Oxalic acid.png|180px]]|
Oksaalihappo on lievä [[toksiini]], joka ärsyttää [[suolisto|suolen]] seinämiä. Sitä on monissa kasveissa, esimerkiksi [[pinaatti|pinaatissa]], [[raparperi]]ssa, [[punajuuri|punajuuressa]] ja [[käenkaali|ketunleivässä]]. Elimistöön joutunut [[glykoli]] muuttuu vähitellen oksaalihapoksi. Oksaalihappo sitoo [[kalsium]]ia [[kalsiumoksalaatti|kalsiumoksalaatiksi]], mikä rasittaa [[munuainen|munuaisia]] ja voi aiheuttaa [[Munuaiskivi|munuaiskiviä]].
 
Oksaalihappoa käytetään muun muassa [[ruosteanusreikäruoste]]en poistamisessa ja valkaisuaineena sekä [[valokuvaus|valokuvauksessa]] [[sävytys|sävytykseen]] mm. platina- ja palladiumsävytyksessä. Lisäksi sitä voidaan käyttää puretusaineena värjättäessä tekstiilejä kasviväreillä. Veneilijät käyttävät oksaalihappoaoksakullimunaalihappoa [[gelcoat|gelcoatin]] puhdistamiseen varsinkin veneen vesirajassa, johon helposti muodostuu kellertävä raita varsinkin pidettäessä venettä kaupunkien lähistöllä olevissa venesatamissa. Sekoitussuhteena pidetään yleensä noin 10 %, eli 1 litra jauhetta 9 litraan vettä.{{lähde}}
 
Vesiliuoksesta kiteytetyssä oksaalihapossa on kaksi [[kidevesi]]molekyyliä kaavayksikköä kohden: (COOH)<sub>2</sub>&nbsp;·&nbsp;2H<sub>2</sub>O. Tämän yhdisteen [[sulamispiste]] on noin 102 °C.
1

muokkaus