Ero sivun ”Kaivannaistoiminta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Metallimalmikaivosyhtiöt: Agnico Eagle Mines -yhtiön nimenvaihto + artikkelin siirto -> wikilinkki uusiksi. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Kaivannaistoiminta''' on toimintaa, jossa kallioperästä louhitaan teollisuuden raaka-aineina tärkeitä [[malmi|malmeja]] ja muita kaivannaisia. Arvokkaat [[mineraali]]t jaetaan malmimineraaleihin ja epämetallisiin kaivannaisiin. Tärkeimpiä teollisuuden tarvitsemia metalleja ovat muiden muassa [[rauta]], [[alumiini]] ja [[kupari]]. Merkittäviä epämetallisia kaivannaisia ovat muiden muassa [[graniitti]], [[kalkkikivi]], [[timantti|timantit]] ja [[vuorisuola]]. Kaivannaiset ovat [[uusiutumaton luonnonvara|uusiutumattomia luonnonvaroja]],
Kaivannaisteollisuuden tuotantoyksiköitä ovat [[kaivos]], [[rikastamo]] ja usein myös [[sulatto]].
Rivi 25:
Kallioperän epämetallisia kaivannaisia käytetään rakentamisessa ja teollisuudessa. Merkittäviä epämetallisia kaivannaisia ovat rakennuskivet, vuorisuola, korukivet ja timantit. Tärkeitä rakennuskiviä ovat muun muassa [[graniitti]], josta tehdään rakennusten lisäksi rakennuslaattoja ja katujen reunakivetyksiä. [[Kalkkikivi|Kalkkikivestä]] jauhettua [[kalkki]]a käytetään [[sementti|sementin]] valmistamiseen ja sitä levitetään pelloille vähentämään happamuutta. [[Marmori]] on syntynyt tasalaatuisesta kalkkikivestä ja se on tärkeä rakennusmateriaali.
[[Vuorisuola]]a ovat suolakerrostumat, jotka ovat syntyneet entisajan merien haihduttua. Suolakerrostumia on muun muassa [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopan]] pohjoisosissa. Suolaa louhitaan sekä kulutuskäyttöön että [[kemianteollisuus|kemianteollisuudelle]]. [[Korukivi]]ä ovat muun muassa [[kvartsi]]t. Korukiviä käytetään korujen lisäksi koriste-esineisiin. [[Timantti]] on kovin aine, mitä luonnossa tavataan. Suurin timantintuottaja on [[Australia]], mutta suuria timanttikaivoksia on myös [[Afrikka|Afrikan]] eteläosan maissa. Timanttia käytetään sen kovuuden ansiosta hiomalaitteisiin ja poranteriin, mutta suuri osa myös koruihin.
==Kaivannaisten riittävyys==
Luonnonvarojen niukkuus on pitkään vähentynyt: niiden hinnat ovat pudonneet vuosikymmenten ja vuosisatojen ajan.<ref name=more>[http://www.juliansimon.org/writings/Articles/POPENVI2.txt "More People, Greater Wealth, More Resources, Healthier Environment"], professori [[Julian Simon]], Economic Affairs, April, 1994. "Every resource economist knows that all natural resources have been getting more available rather than more scarce, as shown by their falling prices over the decades and centuries."</ref>
Luonnonvarojen niukkuutta mittaa parhaiten reaalihinta. Mineraalien reaalihinta on laskenut 48 % vuodesta 1950 vuoteen 1990. U.S. Geological Surveyn Carroll Ann Hodges kirjoitti Science-lehdessä 2.6.1995 (s. 1305-1312): "mitään kestäviä niukkuuksia mineraaleista ei ole ollut. Taloudelle tärkeät mineraalit eivät ole vähissä ja tuskin tulevat olemaankaan useiden seuraavien sukupolvien aikana". Ainoa niukentunut (kallistunut) resurssi on työvoima.<ref name=sr>[http://www.cato.org/testimony/ct-ps720.html Testimony before the United States Senate], Sheldon Richman, Senior Editor, July 20, 1995</ref>
Varsinaisia fosfaattikivivarantoja arvioidaan olevan 67 gigatonnia (Jasinski 2013) eli 338 vuodeksi. Laajemmin fosfaattikiveä on vielä moninkertainen määrä, arviolta 290 - 460 gigatonnia (Jasinski 2013; Van Kauwenbergh 2010).<ref>[http://www.ifw-members.ifw-kiel.de/publications/global-availability-of-phosphorus-and-its-implications-for-global-food-supply-an-economic-overview/KWP%201897.pdf Global Availability of Phosphorus and Its Implications for Global Food Supply: An Economic Overview], Markus Heckenmüller, Daiju Narita, Gernot Klepper, Kiel Institute for the World Economy, No. 1897, January 2014.</ref>
On tavallista luulla kaivannaisten loppuvan pian. 1860-luvulla arvioitiin, että hiili loppuu vuoden 1900 tienoilla ja öljy ei pysty korvaamaan sitä pitääkseen taloutta yllä. Hinnannousu kuitenkin sai ihmiset etsimään vaihtoehtoja, ja öljyn hyödyntämisteknologiaa kehitettiin, alettiin porata kaivamisen sijaan.<ref>[http://www.economist.com/node/347214 Soot, steam, supply and a hole in Pennsylvania], [[The Economist]] Dec 23rd 1999</ref>
==Kaivostoiminnan ympäristöhaitat==
| |||