Ero sivun ”Einsiedelnin luostari” versioiden välillä

12 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
p
KH
p (KH)
[[Tiedosto:Ex_voto_Einsiedeln_1781.jpg|pienoiskuva|Einsiedelnin mustan Madonnan edessä polvillaan oleva aatelismies (1781)]]
{{Korjattava/kieli|Käännetty teksti, mm. lauserakenteet välillä kömpelöitä}}
 
'''Einsiedelnin luostari''' (lat. ''Abbatia territorialis Sanctissima Maria Virgine Einsiedlensis''), sen luostari- ja [[Katedraali|katedraalikirkko]] (nimeltään [[Marian taivaaseenottaminen|Marian taivaaseenottamisen]] katedraali) ja [[Pyhä Mauritius|St. Mauritiusin]] on [[Eksemptio|ksem]] '''Benediktiiniluostari [[Einsiedeln|Einsiedelnin]] kylässä  [[Sveitsin kantonit|kantoonissa]] [[Schwyz (kantoni)|Schwyzin]] Sveitsissä.'''
Luostari on tärkeä asema [[Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitti|pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitillä]] ja myös itsessän pyhiinvaelluksen kohde. Etenkin luostarikirkon armonkappelissa oleva Musta Madonna on suosittu turisti- ja pyhiinvaelluskohde. 
 
Luostariyhteisöön kuuluu noin 70 jäsentä, iältään 25-90 vuotta<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kloster-einsiedeln.ch/?id=4|nimeke=Luostarin kotisivu|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref>. Luostari ei ole osa [[Hiippakunta|hiippakuntaa]], vaan sillä on [[Eksemptio|ekseptio]] alueellisena luostarina eli luostarin abotin esimies on [[paavi]].
 
Sen perustamisestaPerustamisestaan lähtien eli vuodesta 1130 luostariluostariin kuuluu myös [http://www.kloster-fahr.ch Benediktiininunnaluostari Farn] [[Zürich|Zürichissä]] Einsiedelnin luostariin. Näin ollen on Einsiedelnin [[apotti]], tällä hetkellä Urban Federer<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kloster-einsiedeln.ch/?id=158|nimeke=Luostarin munkkien nimilista|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=}}</ref> on myös Fahrin nunnaluostarin apotti. Yhdessä nämä kaksi luostaria muodostavat [[Benediktiinit|Benediktiiniiniluostarikunnan]] maailman ainoan säilyneen [[kaksoisluostari|kaksoisluostarin]] eli luostariyhteisön, jossa on sekä miehiä, että naisia. 
 
== Historia ==
Vuonna 835 muutti benediktiinimunkki Meinrad [[Reichenau (saari)|Reichenaun]] saarelta erakoksi tähän paikkaan. Häntä seurasi muita erakkoja. Heidän joukossa oli Benno, joka oli lyhyen aikaa piispana [[Metz|Metzissä]]. Vuonna 934 yhdisti [[Strasbourg|strasbourgilainen]], edistyksellinen pappi nämä erakot benediktiiniluostariksi. Vuonna 947, tuolloin Saksan kuninkaana ollut [[Otto I Suuri]] vahvisti perustetun luostarin ja lahjoitti sille maa-alueita, kuten tuolloin oli aatelisten tapana tehdä. [[Otto I Suuri|Otto I Suuren]] lahjoitukseen kuului myös Ufnaun saari, jollamissä tuolloin oli nunnaluostari Säckingen. Nunnaluostari sai puolestaan korvaukseksi muuta omaisuutta. Lisäksi Einsiedelnin luostarille annettiin apottinsa valinnnanvapausvalinnanvapaus ja koskemattomuus.
 
Kun ensimmäinen luostari paloi vuonna 1029 rakennettiin 1031–1039 kryptalla varustettu kolmilaivainen basilika, joka antoi myöhemmän [[Barokkiarkkitehtuuri|barokkisen]] kirkon muodon. Uuden rakennuksen perustuskivi asetettiin 10. toukokuuta 1031. Toinen basilika (alempi Münstermünster ) rakennettiin 1230.
 
Keisari [[Henrik II Pyhä|Henrik II]] lahjoitti 1018 luostarin käyttöön  229 km² kokoisen alueen.  LuostariLuostarille annettiin myös suojelija, joka edusti sitä oikeudellisissa kysymyksissä. Lopulta nämä tuottoisat suojelijan oikeudet meni Habsburgeille. 
 
Vuodesta 1114 lähtien tunnetaan luostarilla olleen Schwyzin kantoonin kanssa rajakiistoja, jotka hovioikeudessa ratkaistiin yleensä aina luostarin eduksi. Vuonna 1308 Habsburgien kuningas Albert I kuoleman jälkeen kiistat kasvoivat jälleen merkittävästi. Vuonna 1314 valloittivat Schwyzin maanvinjelijät luostarin ja ryöstivät sen. Tästä johtuen Itävallan herttua Leopold I, joka tuolloin oli Einsiedelnin suojelija, hyökkäsi keski-sveitsiläisiä vastaan mutta hävisi heille 1315 kuuluisassa [[Morgartenin taistelu|Morgartenin taistelussa]]. Ristiriita voitiin sopia vasta ​​vuonna 1350 mutta luostari menetti tuolloin huomattavan osan sen maanomistuksistaan.
 
Tulipalon jälkeen 1465 alempi Münsterkirkko holvattiin mutta vuosina 1509 ja 1577 oli kirkko jälleen liekeissä.