Ero sivun ”Ruotsin maantiede” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 32:
Ruotsin kasvillisuus vaihtelee Lapin karuista tunturialueista Etelä-Ruotsin vehmaisiin lauhkeisiin lehtimetsiin.
Alpiinista [[tundra]]maista kasvillisuutta ja [[tunturikoivu|tunturikoivikoita]] kasvaa Skandeilla heti tunturipaljakoiden alapuolella. Muutoin koko Pohjois-Ruotsi on [[boreaalinen vyöhyke|havumetsävyöhykettä]]. Tukholman pohjoiseen sijaitsevassa Ruotsissa aivan pohjoiseen saakka alavilla mailla valtapuulajeja ovat kuusi, koivut ja mänty. Puulajisuhteet vaihtelevat pohjoisuuden, pienilmaston ja maaperän mukaan. Aivan Pohjoisimmassa Ruotsissa havumetsät ovat matalia mäntyä, kuusta ja koivua kasvavia sekametsiä. Etelämpänä Pohjois-Ruotsissa metsät jakaantuvat voimakkaammin kuusi ja mäntyvaltaisiin kangasmetsiin. Tukholman seudulla sen sijaan on nähtävissä selvästi jo kolme eri päämetsätyyppiä: [[tuore kangas]]metsä (kuusia ja koivuja), [[kuiva kangas]]metsä (mäntyä) ja [[lehto]] (kuusta ja/tai jaloja lehtipuita). Eteläisimmässä Ruotsissa päämetsätyypit ovat kosteat lehdot (saarnea, tervaleppää), tuoreet lehdot (pyökkiä, vähemmistönä seassa myös kuusta), sekä kuivat lehdot (tammea, jalavaa, pähkinäpensasta, ja koivua,). Aivan eteläisimmästä Skoonesta kuusi puuttuu kokonaan tuoreista lehdoista. Länsirannikolla, Skoonesta Göteborgiin [[talvitammi]] on tyypillinen pensaikkoisia metsiä muodostava puu rantakallioiden läheisyydessä.
Aivan Tukholman pohjoispuolella kulkee [[hemiboreaalinen vyöhyke|Hemiboreaalisten]] sekametsien ja tammen levinneisyysraja. Ruotsalaiset sekametsät ovat sekoitus keskieurooppalaista [[lehtimetsä]]ä ja Skandinaavista havusekametsää. Vallitsevia ne ovat Tukholman eteläpuolisessa osassa Ruotsia. Varsinaisen lehtimetsävyöhykkeen pohjoisrajan ja kuusen levinneisyysalueen eteläraja kulkevat eteläisimmässä ruotsissa.
[[Metsäkuusi]] kasvaa luonnostaan lähes koko Ruotsissa, mutta Etelä-Ruotsissa se on pohjoisia alueita vähälukuisempi. Ainoastaan eteläisimmästä Skoonesta kuusi puuttuu kokonaan.[[Euroopanpyökki]] kasvaa luonnonvaraisena pohjoisimmillaan hieman Tukholman eteläpuolella, mutta taas vastaavilla leveyksillä Virossa ja Latviassa sitä ei ole ollenkaan. Pyökki yleistyy Vallitsevaksi puulajiksi saakka Etelä-Ruotsin seudulle tultaessa.
[[Alvari|Alvareiksi]] kutsutaan kuivia kanervaa ja ketokasvillisuutta kasvavia kalkkikiviylänköjä, joita on Öölannissa. Kasvillisuus alvareilla on samantyyppistä kuin Englannin nummilla. Alun perin alvareita peittivät sankat seka- ja lehtimetsät, mutta ahkera laidunnus on aikojen kuluessa ehkäissyt puuston uusiutumisen. Vain ne kasvit, joita laiduntavat eläimet ovat karttaneet, ovat selvinneet. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi kanerva ja kataja.
| |||