Ero sivun ”Waldemar Churberg” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Churberg erosi [[Suomalainen puolue|suomalaisesta puolueesta]], kun hänen pyrkimyksensä puoluetta johtaneen [[Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen|Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen]] syrjäyttämiseksi ei onnistunut. Samoihin aikoihin myös Churbergin 1877 alkanut ja 13 vuotta kestänyt avioliitto kokkolalaisen Constance Björkmanin kanssa päättyi eroon. Churberg piti vanhaa perhetuttavaansa, rikosoikeuden professori [[Jaakko Forsman]]ia syyllisenä näihin vastoinkäymisiin. [[28. marraskuuta]] [[1889]] hän ampui Forsmania kohti kuusi laukausta [[Helsingin yliopisto]]n päärakennuksen edustalla, kun tämä oli menossa luennolle. Forsmaniin osui kaksi luotia. Churberg ilmoittautui itse poliisilaitokselle, jotta saisi ansaitsemansa rangaistuksen.
Forsman selvisi murhayrityksestä vain kahden viikon sairaalahoidolla. Churberg ei huolinut puolustusasianajajaa, koska epäili heitä Forsmanin kätyreiksi, vaan ajoi itse omaa asiaansa oikeudessa. Helsingin [[raastuvanoikeus]] tuomitsi hänet määräämättömäksi ajaksi [[Lapinlahden sairaala|Lapinlahden mielisairaala]]an. Muutaman kuukauden jälkeen hänet siirrettiin [[Käkisalmi|Käkisalmelle]] parantumattomien rikosvankien mielisairaalaan. Lukuisista anomuksista huolimatta Churberg pääsi vapaaksi sairaalasta vasta syksyllä 1894 ja tällöinkin hänen täytyi muuttaa ulkomaille ja pysyä siellä vähintään kaksi vuotta. Karkotusaika venyi kuitenkin
[[Santeri Ivalo]] käytti Churbergin tapausta vapaasti romaaninsa ''Aikansa lapsipuoli'' (1895) aiheena. Churberg testamenttasi omat ja sisarensa Fanny Churbergin jälkeenjättämät taidekokoelmat [[Suomen Taideyhdistys|Suomen Taideyhdistykselle]], joka peri myös hänen muun omaisuutensa. Hän lahjoitti kuitenkin testamentissaan myös [[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura]]lle 100 000 markan rahasumman suomen kielen [[synonyymi]]sanakirjan tekoa varten.
| |||