Ero sivun ”Kauvatsanjoki” versioiden välillä

| alkulähde_koordinaatit = = {{coord|61|1722|53.7942|N|22022|27|3146.7614|E|type:waterbody_region:FI-17|display=inline}} <ref name=kp/>

| laskupaikka_koordinaatit = {{coord|61|2217|47.8866|N|22022|2731|45.7747|E|type:waterbody_region:FI-17|display=title,inline,title}} <ref name=kp/>

[[FileTiedosto:Sääkskoski rapid.JPG|thumb|Kauvatsanjoki jakautuu Sääkskosken kohdalla kahdeksi kapeaksi uomaksi.|274x274px]]

Kauvatsanjoki saa alkunsa Sääksjärvestä ja tyrskähtää heti vanhan sahanlahden jälkeen Sääkskoskeksi. Sääkskoski alkaa Kokemäki-Kiikoinen Kokemäki–Kiikoinen-tien sillalta ja sen pituus on noin 80 m.metriä Koskenja putouskorkeus on noin 1,4 mmetriä. Sääkskoski on kaunis ja rehevärantainen koski rantametsän siimeksessä. Koskessa on kaksi pitkänomaisen saaren erottamaa pääuomaa, joista alavirtaan katsottuna vasemmanpuoleinen jakautuu pienen saaren molemmin puolin vielä kahdeksi uomaksi, joista toinen on aikanaan toiminut myllyn tulovesikanavana.<ref name=rannikko/>

Lohennenä on pieni ja kaunis, mutta osittain perattu koskipaikka, joka sijaitsee Sääkskoskesta pari sataa metriä alavirtaan. Koskesta saatetaan käyttää myös nimitystä Toivosenkoski. Uoman keskellä on puustoinen saari, jonka yläpuolelle järvikorte muodostaa laajan ja tiheän kasvuston keskelle uomaa. Saareen nähden koski sijaitsee sen sivuilla ja alapuolella. Koskialueen pituus on noin 70 mmetriä. Ylävirrasta katsoen oikeanpuoleinen uoma on perattu raskaalla kauhalla, mutta pohja on edelleen kivikkoinen. Perkauskivikko on nostettu maalle uoman länsipuolelle sekä kasattu saaren rantaan. Vasemmanpuoleinen uoma on myös perattu, mutta kevyemmin kuin toinen uoma, sillä kivikkoa on edelleen paljon jäljellä ja myös uomassa on isoja kiviä. Saaren alareunan tasalla on koko uoman levyinen kivinen matala putous. Saaren alapuolella uoman oikeassa reunassa on mahdollisesti perkauskivikosta muodostunut kasauma, jonka oikealla puolella virtaa pieni kivikkoinen uoma.<ref name=rannikko/>

Noin 2,5 kilometriä luusuasta yhtyy jokeen vasemmalta Kuoppalanjoki, joka on 2,9 kilometriä pitkä ja sen valuma-alue on 29 &nbsp;km². Se on [[Lievijärvi|Lievijärven]] laskujoki. Lievijärveä säännöstellään luusuassa olevan patorakennelman avulla ja koko Kuoppalanjoken vettä käytetään erilaisten lampareiden ja altaiden täyttämiseen. Lievijärveen laskee Pätkystenoja, joka on [[Pätkysjärvi|Pätkysjärven]] laskuoja. Myös [[Aurajärvi|Aurajärven]] virtaamasta ainakin osa päättyy Lievijärveen Jyränlahteen laskevan ojan kautta. Nämä järvet ovatkin Sääksjärven lisäksi ainoat järvet, jotka laskevat suoraan Kauvatsanjokeen.<ref name=oiva/><ref name=kp_kauvatsanjoki/>

[[FileTiedosto:Sääkskoski.JPG|thumb|Kauvatsanjoen toinen kapea uoma Sääkskoskessa.|361x361px]]

Sääkskoskella on toiminut myllyjä [[1500-luku|1500-luvulta]] saakka. Sääkskosken saha aloitti toimintansa [[1700-luku|1700-luvulla]]. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna [[1756]], ja privilegikirjan se sai vuonna 1757, ja sahaus oli aloitettu jo hieman aiemmin. Kaksi vuotta myöhemmin [[Pori]]in oli rahdattu neljän vuoden luvallista sahausta vastaava määrä lautoja. Saha toi työtä ja rahaa, mutta myös rasitti ympäristöä. Vuonna [[1769]] talonpojat valittivat, että "sahan tuhannet tukit ja sahausjätteet peittivät veden usean peninkulman alalta, saastuttivat sen ja estivät lohen ja siian nousun". Jo [[1780-luku|1780-luvulla]] Lievikosken ja Kuoppakosken kylien isonjaon yhteydessä todettiin sahan melkoisesti harventaneen alueen metsiä. [[1786]] Jaakko Bremerin perunkirjassa mainittiin, että Kotkan tilalla, johon kuului suuri osa Sääksjärven pohjoispuolen alueista, oli metsiä jäljellä enää kotitarpeiksi, ja hänen muilla tiloillaan Kauvatsan alueella tuskin senkään vertaa. Moni ympäristön tila joutui sahan omistukseen, ja niiden [[torppari]]t ja [[Lampuoti|lampuodit]] joutuivat tekemään [[Päivätyö|päivätöitä]] sahalla. Saha oli osakeyhtiömuotoinen, mutta vuonna 1777 kauppias Jaakko Bremer sai haltuunsa koko sahan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Raimo Viikki | Nimeke = Suur-Huittisten historia II | Vuosi = 1973 | Sivu = 94, 256,258-259 258–259 | Julkaisupaikka = Huittinen | Julkaisija = Huittisten kaupunki}}</ref> Nykyiset kauniisti entisöidyt rakennukset ovat kuuluneet sahaan, mutta ovat nyt yksityiskäytössä.

*<ref name=rannikko>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.update.te-keskus.fi/Public/download.aspx?ID=4343&GUID=%7BDFB69ABF-A46A-4EEC-8734-A50EFC4026D5%7D | Nimeke = Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet s. 78 - 8178–81 | Tekijä = Leena Rannikko | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus | Viitattu = 11.7.2010 | Kieli = }}</ref>