Avaa päävalikko

Muutokset

4 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
Vuonna 1924 ilmavoimille hankittiin Ranskasta edellisvuonna ostetun koekoneen jatkoksi 18 [[Gourdou-Leseurre GL-21]] -hävittäjää sekä kolme [[Caudron C.59]] ja 30 [[Caudron C.60]] -harjoituskonetta, joista viimeksi mainittuja tehtiin lisäksi lisenssillä 34. Samaan aikaan lentokonetehdas rakensi kaksi kotimaisen hävittäjän prototyyppiä, [[IVL C.24|C.24:n]] ja [[IVL C.VI.25|C.25:n]], jotka eivät kuitenkaan huonon moottorin vuoksi päätyneet sarjavalmistukseen<ref>Raunio 2005 s. 96–101</ref> vaan ilmavoimille hankittiin [[Martinsyde F.4 Buzzard]] kalustoa vanhenevan Gourdou-Lesseure -kaluston tilalle vuonna 1927.
 
Vuonna 1924 Suomeen kutsuttiin brittiläisiä neuvonantajia, jotka saivat ohjenuorakseen Suomen taloudellisen kantokyvyn huomioon ottamisen suunnitelmia tehdessään. Britit tekivätkin lyhyen tähtäimen ohjelman, joka perustui yhteen maa- ja kolmeen meritukikohtaan. Britit itse olivat siirtymässä maakoneisiin mutta he ymmärsivät, ettei Suomella ollut siihen vielä varaa. Tämä väliaikaiseksi tarkoitettu suunnitelma ymmärrettiin väärin pidemmän ajan ohjelmaksi ja se tuli vaikuttamaan Suomen ilmavoimien kehitykseen 1930-luvun alkuun saakka. Brittien suunnitelmat eivät miellyttäneet Somersaloa. Hän erosi helmikuussa 1926 kiistoissa lähialaistensa, etenkin [[Aarne SnellmaninSnellman]]in, kanssa. Kiistat kulminoituivat alaisen tekemään ilmiantoon koskien lentokonehankintoja, joihin komentajalla ei ollut täyttä valtuutusta. Ilmianto johti tuomioistuimen antamaan vähäiseen rangaistukseen, mutta se puolestaan pakotti Somersalon eroamaan.
 
Lokakuussa 1926 hänet ylennettiin [[everstiluutnantti|everstiluutnantiksi]]. Hän oli ilmavoimien ensimmäinen merkittävä kehittäjä. Hänen kaudellaan perustettiin [[Suomenlinna]]an [[Patria Aviation|ilmavoimien lentokonetehdas]] (I.V.L.). 1920-luvulla hän toimi [[Finnair|Aero Oy:n]] teknisenä neuvonantajana. Myös hänen veljensä toimi ilmavoimissa ja oli [[Santahamina]]n varikon päällikkö.
Rekisteröitymätön käyttäjä