Ero sivun ”Kirjeenvaihtaja” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
työvuoroista
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 22:
 
===Suomalaismedioiden ensimmäisiä ulkomaankirjeenvaihtajia===
Koska kirjeenvaihtajien lähettäminen ja ylläpito asemamaissa on kallista, niitä ovat Suomessakin käyttäneet eniten suuret mediat, kuten [[Yleisradio]], ''[[Helsingin Sanomat]]'' ja 1980-luvulle asti toiminut ''[[Uusi Suomi]]. ''[[Kansan Uutiset|Kansan Uutisilla]]'' ja ''[[Tiedonantaja]]lla'' oli 1970- ja 1980-luvuilla kirjeenvaihtajat Moskovassa ja joissakin muissa sosialistimaiden pääkaupungeissa; heidän kulunsa maksoi valtaosin paikallinen kommunistinen puolue<ref name=pekkarinen>{{Kirjaviite | Tekijä = Pekkarinen, Aino | Nimeke = "Mä oon kauheen ylpee, et mä oon rehellinen.” Suomalaisten ulkomaankirjeenvaihtajien työ Puolan kansantasavallassa 1980-luvulla | Vuosi = 2010 | Luku = | Sivu = 14 | Selite = Pro gradu| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos | Tunniste = | www = https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/81358/gradu04123.pdf?sequence=1| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 27.9.2016 | Kieli = }}</ref>.
Suomessa ensimmäisiä kirjeenvaihtajapalveluja käyttäneitä medioita oli 1920-luvun ''[[Uusi Suomi]]'', jolle [[Berliini]]ssä asunut [[Ada Norna]] raportoi toisen maailmansodan loppuun asti. ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' [[Yrjö Niiniluoto]] oli ensimmäinen varta vasten ulkomaille lähetetty päätoiminen kirjeenvaihtaja, joka työskenteli 1926–1928 [[Geneve]]ssä seuraamassa [[Kansainliitto|Kansainliiton]] toimintaa ja sitten 1933–1936 [[Lontoo]]ssa.<ref>Tunkelo & Anton 2014 s. 7.</ref> Häntä ennen [[Rudolf Holsti]] oli toiminut ''Helsingin Sanomien'' Lontoon-kirjeenvaihtajana 1909–1911. ''Helsingin Sanomat'' laajensi kirjeenvaihtajien verkostoaan Berliiniin 1939, Tukholmaan 1943, Pariisiin 1959 ja Washingtoniin 1975 ([[Lauri Karén]]). [[Yleisradio]] aloitti vuonna 1962 yhteistyön [[New York]]issa asuneen [[Jussi Himanka|Jussi Himangan]] kanssa, joka avusti sittemmin myös ''Uutta Suomea''. [[Pasi Rutanen]] toimi Yhdysvalloissa Ylen lähettämänä 1966–1970.
 
Suomessa ensimmäisiä kirjeenvaihtajapalveluja käyttäneitä medioita oli 1920-luvun ''[[Uusi Suomi]]'', jolle [[Berliini]]ssä asunut [[Ada Norna]] raportoi toisen maailmansodan loppuun asti. ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]]'' [[Yrjö Niiniluoto]] oli ensimmäinen varta vasten ulkomaille lähetetty päätoiminen kirjeenvaihtaja, joka työskenteli 1926–1928 [[Geneve]]ssä seuraamassa [[Kansainliitto|Kansainliiton]] toimintaa ja sitten 1933–1936 [[Lontoo]]ssa.<ref>Tunkelo & Anton 2014 s. 7.</ref> Häntä ennen [[Rudolf Holsti]] oli toiminut ''Helsingin Sanomien'' Lontoon-kirjeenvaihtajana 1909–1911. ''Helsingin Sanomat'' laajensi kirjeenvaihtajien verkostoaan Berliiniin 1939, Tukholmaan 1943, Pariisiin 1959 ja Washingtoniin 1975 ([[Lauri Karén]]). [[Yleisradio]] aloitti vuonna 1962 yhteistyön [[New York]]issa asuneen [[Jussi Himanka|Jussi Himangan]] kanssa, joka avusti sittemmin myös ''Uutta Suomea''. [[Pasi Rutanen]] toimi Yhdysvalloissa Ylen lähettämänä 1966–1970.
 
''Uuden Suomen'' Lontoon-kirjeenvaihtajana toimi 1950-luvun alussa [[Max Jakobson]], joka raportoi myös Yhdysvalloista vuoden 1952 presidentinvaalien aikana ja siirtyi sitten 1953 diplomaattiuralle. Vielä toimiessaan Suomen Washingtonin-suurlähetystössä lehdistöattašeana Jakobson avusti ''Uutta Suomea'' nimimerkkien takaa. Muita ''Uuden Suomen'' kirjeenvaihtajia Yhdysvalloissa olivat lehden [[Pittsburgh]]iin muuttanut entinen toimittaja [[Anna-Leena Sipilä (toimittaja)|Anna-Leena Sipilä]], ''[[New Yorkin Uutiset]]'' -siirtolaislehden toimittaja [[Esa Arra]] sekä lehden loppuaikoina [[Matti Karhu]] ja [[Rauli Virtanen]], joka oli myös [[MTV (yritys)|MTV:n]] ensimmäinen vakituinen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja vuosina 1994–1995.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Pekonen, Laura | Nimeke = Suomalaiset Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajat 1966–2003. Tutkimus siitä, miten suomalaisviestinten Amerikan agenda syntyy | Vuosi = 2005| Luku = | Sivu = 10–11 | Selite = Pro gradu -tutkielma | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija =Tampereen yliopisto, Tiedotusopin laitos | Tunniste = | www = https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/93103/gradu00816.pdf?sequence=1| www-teksti = | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 23.9.2016 | Kieli = }}</ref>