Ero sivun ”Johan Henrik Hästesko” versioiden välillä

Historiaan Hästesko on jäänyt yhtenä [[Venäjä]]n keisarinnalle [[Katariina II]]:lle [[9. elokuuta]] [[1788]] lähetetyn ns. [[LiikalanLiikkalan kirje|LiikalanLiikkalan nootin]] allekirjoittajista.

LiikalanLiikkalan sotaleirissä kirjoitetussa kirjeessä upseerit kertovat huomanneensa, että aloitettu sota on Ruotsin kannalta oikeudeton. Kirjoittajat toivoivat Ruotsin ja Venäjän naapurisopua ja esittivät, että tämän edistämiseksi Venäjä luovuttaisi Ruotsille [[Turun rauha]]ssa saamansa ns. [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] alueen Kaakkois-Suomesta. Rauhantahtoaan vakuuttaakseen upseerit olivat jo vetäneet joukkonsa Ruotsin puolelle rajaa.

LiikalanLiikkalan nootin allekirjoittivat: Karl Gustaf Armfelt, kenraalimajuri; Seb. von Otter, eversti; J.H. Hästesko, eversti; P. af Enehjelm, kevyen jalkaväen pataljoonan päällikkö; Otto Klingspor, everstiluutnantti; Karl H.Klick, yliadjutantti sekä G. von Kothen, ratsuväen päällikkö. Kirjettä lähti viemää keisarinnalle majuri J. A. Jägerhorn.

Kuningas Kustaa III sai tietää LiikalanLiikkalan kirjeestä heti tuoreeltaan. Hän vaati komentaja Armfeltia kirjoittamaan kuninkaalleen uskollisuuden valan ja keräämään siihen upseereiltaan allekirjoituksen, jolla nämä lupaavat taistella vaikka viimeiseen mieheen. Valakirje syntyi, mutta se ei ollut aivan kuninkaan toivoma. Ns. [[Anjalan liitto]]kirjeessä 113 upseeria kyllä vakuuttaa uskollisuuttaan, mutta he myös puolustavat ns. Liikkalan miehiä ja vaativat mm. rauhaa, valtiopäivien koollekutsumista ja armeijan kotiuttamista.

* [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/17_ajankuvia_tapahtumista_ja_ilmioista/16_liikkalan_nootti/ Mikkelin kaupunki: LiikalanLiikkalan nootti]