Ero sivun ”Johan Henrik Hästesko” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Johan Henrik Hästesko''' ([[24. helmikuuta]] [[1741]] [[Mikkeli]]ssä – [[8. syyskuuta]] [[1790]] [[Tukholma]]ssa) oli [[suomi|suomalainen]] sotilas ja [[Ruotsi]]n armeijan upseeri, joka osallistui [[Kustaa III:n sota|Kustaa III:n sodan]] aikaiseen upseerikapinaan ja joka tästä syystä teloitettiin.
Johan Henrik Hästesko oli Savon rykmentin luutnantin Gustaf Hästeskon poika Mikkelistä. Hästesko osallistui [[Pommerin
Historiaan Hästesko on jäänyt yhtenä [[Venäjä]]n keisarinnalle [[Katariina II]]:lle [[9. elokuuta]] [[1788]] lähetetyn ns. [[Liikalan nootti|Liikalan nootin]] allekirjoittajista.▼
▲Historiaan Hästesko on jäänyt yhtenä [[Venäjä]]n keisarinnalle [[Katariina II]]:lle [[9. elokuuta]] [[1788]] lähetetyn ns. [[Liikalan
Liikalan sotaleirissä kirjoitetussa kirjeessä upseerit kertovat huomanneensa, että aloitettu sota on Ruotsin kannalta oikeudeton. Kirjoittajat toivoivat Ruotsin ja Venäjän naapurisopua ja esittivät, että tämän edistämiseksi Venäjä luovuttaisi Ruotsille [[Turun rauha]]ssa saamansa ns. [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] alueen Kaakkois-Suomesta. Rauhantahtoaan vakuuttaakseen upseerit olivat jo vetäneet joukkonsa Ruotsin puolelle rajaa.
Rivi 7 ⟶ 9:
Hästesko pidätettiin 1789 osallisuudesta kapinaan. Hänet siirrettiin Tukholmaan sotaylioikeuden tuomittavaksi. Hästesko tuomittiin kuolemaan ja hänen teloitettiin 8. syyskuuta 1790 Tukholman Ladugårdslandstorgetilla.
Liikalan nootin allekirjoittivat: Karl Gustaf Armfelt, kenraalimajuri; Seb. von Otter, eversti; J.H. Hästesko, eversti; P. af Enehjelm, kevyen jalkaväen pataljoonan päällikkö; Otto Klingspor, everstiluutnantti; Karl H.Klick, yliadjutantti sekä G. von Kothen, ratsuväen päällikkö. Kirjettä lähti viemää keisarinnalle majuri J. A. Jägerhorn.
Vaikka Liikkalan nootin allekirjoittajista useita tuomittiin kuolemaan, oli Hästesko ainoa, joka todella teloitettiin.
Kuningas Kustaa III sai tietää Liikalan kirjeestä heti tuoreeltaan. Hän vaati komentaja Armfeltia kirjoittamaan kuninkaalleen uskollisuuden valan ja keräämään siihen upseereiltaan allekirjoituksen, jolla nämä lupaavat taistella vaikka viimeiseen mieheen. Valakirje syntyi, mutta se ei ollut aivan kuninkaan toivoma. Ns. [[Anjalan liitto]]kirjeessä 113 upseeria kyllä vakuuttaa uskollisuuttaan, mutta he myös puolustavat ns. Liikkalan miehiä ja vaativat mm. rauhaa, valtiopäivien koollekutsumista ja armeijan kotiuttamista.
▲Johan Henrik Hästesko oli Savon rykmentin luutnantin Gustaf Hästeskon poika Mikkelistä. Hästesko osallistui Pommerin sotaan ([[1757]]–[[1762]]). Hän tuli kapteeniksi Savon jääkärirykmenttiin [[1770]], siirtyi Turun jalkaväkirykmenttiin 1774 ja nimitettiin everstiksi ja rykementin päälliköksi 1787.
== Lähteitä ==
* Mäntylä Ilkka, Kustavilainen aika, teoksesta Suomen historian pikkujättiläinen, WSOY 1987
* * [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/17_ajankuvia_tapahtumista_ja_ilmioista/16_liikkalan_nootti/ Mikkelin kaupunki: Liikalan nootti]▼
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.anjala-seura.info/Anjalanliitto.php/ Anjala-seura: Anjalan liitto]
▲* [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/17_ajankuvia_tapahtumista_ja_ilmioista/16_liikkalan_nootti/ Mikkelin kaupunki: Liikalan nootti]
|