Ero sivun ”Euroopan alueiden komitea” versioiden välillä

* '''1992''' [[Maastrichtin sopimus]]: EU:n johtajat päättävät perustaa alueiden komitean (AK), neuvoa-antavan elimen, jonka tehtävänä on saada alueiden ja kuntien ääni kuuluville EU:n päätöksentekoprosessissa sekä toimia suorana yhdyssiteenä Brysselin ja unionin kansalaisten välillä. Maastrichtin sopimuksessa määrätään, että Euroopan komission ja neuvoston on kuultava AK:ta keskeisissä aluepoliittisissa kysymyksissä. Jäsenvaltioiden hallitukset nimeävät AK:n jäsenet neljän vuoden toimikaudeksi. Komitea pitää ensimmäisen täysistuntonsa Brysselissä maaliskuussa 1994.

* '''1995''' [[Euroopan unionin laajentuminen|EU:n laajentuminen]]: Komitean jäsenluku kasvaa 189:stä 222:een, kun Itävalta, Ruotsi ja Suomi liittyvät Euroopan unionin jäseniksi.

* '''1997''' [[Amsterdamin sopimus]]: AK:n toimivaltuudet laajennetaan koskemaan noin kahta kolmasosaa EU:n säädösehdotuksista. Amsterdamin sopimus antaa myös Euroopan parlamentille mahdollisuuden pyytää komitealta lausuntoja.

* '''2001''' [[Nizzan sopimus]]: AK:n demokraattista legitiimiyttä vahvistetaan asettamalla vaatimus, että komitean jäsenten tulee olla vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä tai poliittisessa vastuussa jollekin vaaleilla valitulle alueelliselle tai paikalliselle edustuselimelle. AK:n jäsenluvuksi määrätään enintään 350.

* '''2002–2003''' EU:n tulevaisuutta pohtiva valmistelukunta: AK:n jäsenet osallistuvat EU:n perustuslakisopimuksen laatimisesta vastanneen valmistelukunnan työskentelyyn. Sopimuksessa mainitaan erikseen paikallis- ja aluehallinnon rooli ja toimivaltuudet. Lisäksi AK:lle myönnetään oikeus nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa, jos jossakin EU:n säädöksessä ei noudateta toissijaisuusperiaatetta.

* '''Toukokuu 2004''' EU:n laajentuminen: Alueiden komitean jäsenluku kasvaa 222:sta 317:ään kymmenen uuden jäsenvaltion liittyessä unioniin.

* '''Helmikuu 2006''' Uusi toimikausi: AK aloittaa uuden nelivuotisen toimikauden. Uuden toimikauden ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluvat alue- ja paikallisviranomaisten roolin vahvistaminen kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian mukaisesti, yhteenkuuluvuuden ja yhteisvastuun vahvistaminen sekä paikallisen Eurooppa-tiedotuskampanjan edistäminen EU:n tuomiseksi lähemmäs kansalaisia.

* '''Tammikuu 2007''' EU:n laajentuminen: AK:n jäsenluku kasvaa 317:stä 344:ään, kun Bulgaria ja Romania liittyvät unioniin.

* '''Joulukuu 2007''' [[Lissabonin sopimus]]: Lissabonin sopimuksessa vahvistetaan alueiden komitean oikeus vedota Euroopan unionin tuomioistuimeen oikeuksiensa sekä toissijaisuusperiaatteen turvaamiseksi – oikeus, jonka EU:n tulevaisuutta pohtiva valmistelukunta oli jo aiemmin tunnustanut. Uusi toimivaltuus lujittaa AK:n poliittista roolia ja antaa sille mahdollisuuden toimia aiempaa tehokkaammin paikallis- ja alueyhteisöjen hyväksi EU:n tasolla. Lissabonin sopimuksessa pidennetään komitean jäsenten toimikausi nelivuotisesta viiden vuoden mittaiseksi.

* '''Heinäkuu 2013''' EU:n laajentuminen: AK:n jäsenluku kasvaa 344:stä 353:ään, kun Kroatia liittyy unioniin (ja pienenee myöhemmin 350:een).

Pääsihteeristö muodostuu viidestä osastosta: hallinto-jäsenet ja talousasiat;täysistunnot, jäsenpalvelutlainsäädäntöasiat ja1, kanslia;lainsäädäntöasiat lausuntotyö;2, viestintä, lehdistö, tapahtumat sekä laajahenkilöstö-alaiset toimintalinjat ja verkostot. Tämän rakenteen puitteissa toimivat talousarvioon, henkilöstöasioihin, valiokuntatyöhön ja toimielinsuhteisiin keskittyvät yksiköt. Pääsihteeristöön kuuluvat lisäksi poliittisten ryhmien sihteeristöt sekä "sisäinen tarkastus" -yksikkötalousasiat. Logistiikasta ja käännöstoimesta vastaavia osastoja hallinnoidaan yhteisesti [[Talous- ja sosiaalikomitea|Euroopan talous- ja sosiaalikomitean]] kanssa.