Ero sivun ”Etruskit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Alue ja kaupungit: arvioita Etrurian asukasluvusta, en näe kirjan kaikkia sivuja tosin
→‎Taide ja arkkitehtuuri: taiteesta lisää
Rivi 75:
[[Kuva:Hydrie à figures noires, Etrurie début du Ve siècle av J.C..jpg|thumb|Etruskiruukku 400-luvulta eaa.]]
{{Pääartikkeli|[[Etruskien taide]]}}
Etruskitaiteen klassinen kausi on 500–300-luvuilla eaa. Etruskien taiteesta tunnetaan erityisesti [[terrakotta]]- ja pronssiveistokset sekä seinämaalaukset. Metalliesineiden tuotanto Etruriassa oli runsasta.<ref name="cas-126">{{Kirjaviite | Nimeke = Uusi antiikin historia| Julkaisija = Otava| Vuosi = 2012| Tekijä = Castrén, Paavo | Sivut = 126–130| Julkaisupaikka = Helsinki| Isbn = 978-951-1-21594-3|}}</ref> Etruskit ottivat taiteessaan laaja-alaisesti vaikutteita Kreikasta ja [[Orientti|orientista]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://history-world.org/etruscans.htm | Nimeke = A History of the Etruscan people including their cities, art, society, rulers and contributions to civilization | Tekijä = Robert Guisepi | Ajankohta = 2002 | Julkaisija = History World}}</ref> Musiikista ja tanssista on epäsuoria todisteita, esimerkiksi esiintyjien kuvia seinämaalauksissa.<ref name="cas"/>
 
Etruskit ottivat taiteessaan laaja-alaisesti vaikutteita Kreikasta ja [[Orientti|orientista]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://history-world.org/etruscans.htm | Nimeke = A History of the Etruscan people including their cities, art, society, rulers and contributions to civilization | Tekijä = Robert Guisepi | Ajankohta = 2002 | Julkaisija = History World}}</ref><ref name="nielsen-128" /> Etruskit seurasivat tarkkaan Kreikan taiteen trendejä, ja he toivat maahan jo varhain kreikkalaisia saviastioita ja myös taiteilijoita. [[Kreikkalainen mytologia|Kreikkalaiset tarut]] ovat yleinen aihe etrurialaisessa kuvataiteessa ja kaikessa muussakin kuvituksessa. Oman maan taruja alkaa kuvituksessa näkyä 300-luvulta eaa. alkaen. Tyypillistä etruskitaiteen ihmishahmoille 500-luvulla oli niin sanottu "joonialainen hymy". Myöhemmin yksilölliset piirteet nousivat ihmiskuvauksessa tavoitteeksi.<ref name="nielsen-128">Nielsen (Etruskit, 2003), s. 128–131.</ref>
 
Tyypillisintä etruskien keramiikkaa oli ''[[bucchero]]'', jolle on tunnusomaista kiiltävä musta pinta, ohut seinä ja hyvin suoritettu poltto. Buccherokeramiikka oli jokapäivästä käyttötavaraa, ja sitä sijoitettiin paljon myös hautoihin. Yleisin buccheromuoto on luultavasti [[Kalkki (astia)|kalkki]]. Etruskien kauppasuhteiden johdosta buccherokeramiikkaa on löydetty koko Italian lisäksi laajalta alueelta muutakin Eurooppaa aina Puolaa myöten.<ref>Nielsen (Etruskit, 2003), s. 30–33.</ref>
 
Etruskit rakensivat kaupunkeihinsa suuria temppeleitä 600–500-lukujen eaa. vaihteesta alkaen. Kaupunkeihin tehtiin myös viemäreitä, kanavia, kastelulaitteita, tunneleita ja kallionleikkauksia, joista osa on nykyäänkin käytössä.<ref name="cas"/> Maanrakentajina erityisen taitavat etruskit kehittivät [[Holvi|holvirakenteen]], joka mahdollisti uudenlaiset ratkaisut kaikessa rakentamisessa. Sen ansiosta monet etruskien sillat ja portit ovat yhä käytössä.<ref>Kaimio, Jorma; teoksessa ''Kulttuuri antiikin maailmassa'', s. 116.</ref>