Avaa päävalikko

Muutokset

2 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Haavikolta jäi useiden miljoonien eurojen arvoinen perintö, johon kuului lähes 800 000 euron arvosta osakkeita. Kirjailijan uran ohella hän oli myös yrittäjä ja liikemies.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/200810078385520_uu.shtml | Nimeke = Miljoonien perintö | Tekijä = | Ajankohta = 8.10.2008 | Julkaisu = Iltalehti | Viitattu = 5.5.2016 }}</ref>
 
Haavikon kuoleman jälkeen hänestä ilmestyi kaksi elämäkertaa: [[Mauno Saari]] julkaisi vuonna 2009 kirjansa ''[[Haavikko-niminen mies]]''. Haavikon poika [[Heikki Haavikko]] yritti estää sen julkaisun ja vaati isänsä tekijänoikeuksien perijänä ennakkotarkastusmahdollisuutta kirjaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/paavo_haavikon_elamakerran_saa_julkaista/955197 | Nimeke = Paavo Haavikon elämäkerran saa julkaista | Tekijä = | Ajankohta = 26.8.2009 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 5.5.2016 }}</ref> Heikki Haavikko julkaisi puolestaan vuonna 2015 muistelmakirjan isästään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ksml.fi/kulttuuri/Heikki-Haavikko-Paavo-Haavikko-is%C3%A4/362137 | Nimeke = Heikki Haavikko: Paavo Haavikko, isä | Tekijä = Tossavainen Jouni | Ajankohta = 27.5.2015 | Julkaisu = Keskisuomalainen | Viitattu = 5.5.2016 }}</ref>
 
== Rooli kansallisena näkijänä ==
Haavikosta muodostui vuosikymmenien myötä julkisuudessa kuva eräänlaisena kansallisena näkijänä. Siitä asemasta, johon hän oli 1990-luvulle tultua kohonnut, kirjoitti Kristina Rotkirch 1995: ”Nykyään Haavikko on keisari tasavallassa, kansallinen oraakkeli, jonka ankaraa selvänäköisyyttä arvostavat myös ne, joiden on vaikea sietää sitä.”<ref>Haavikko 1995, s. 269.</ref> Jo vuonna 1978 [[Erno Paasilinna]] oli kirjoittanut: ”Haavikon asema kirjallisuuden kentässä ei ole kaukana erään toisen henkilön asemasta valtiossa”, viitaten [[Urho Kekkonen|presidentti Kekkoseen]].<ref>Haavikko 1995, s. 73.</ref> Vuotta ennen Paasilinnan lausuntoa ilmestynyt Haavikon uudelleentulkinta Suomen lähihistoriasta, ''Kansakunnan linja'', herätti laajaa keskustelua.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =PentikäinenJohanna JPentikäinen | Nimeke = Myytit ja myyttisyys Paavo Haavikon teoksissa | Vuosi =2002 | Luku = | Sivu =15-17 | Selite = väitöskirja | Julkaisupaikka =Helsingin yliopisto | Julkaisija = | Tunniste = ISBN 952-91-5001-6 (nid.) | www = http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/taite/vk/pentikainen/myytitja.pdf | www-teksti =verkkoversio | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu =17.1.2016 }}</ref>
 
Haavikko kuvaa asemaansa näkijänä muistelmiensa jälkimmäisessä osassa ''Prospero'' (1995) seuraavasti:<ref>Haavikko 1995, s. 249.</ref>