Avaa päävalikko

Muutokset

7 047 merkkiä poistettu, 2 vuotta sitten
Koko Pispalasta kertovaa tietoa pois
}}
 
[[Kuva:20130311 pispala-jarvelta-kasin ore-e-ref c-none jpg 4416x3312 e-1-a z pho.JPG|leftright|thumb|20130311 pispala-jarvelta-kasin ore-e-ref c-none jpg 4416x3312 e-1-a z pho.jpg|thumb|260px|Pispalanharju Pyhäjärven jäältä.]]
'''Ylä-Pispala''' on [[Tampere]]en läntinen kaupunginosa. Ylä-Pispala rajoittuu pohjoisessa [[Tampere-Pori-rata|Tampere-Pori-rataan]], idässä [[Pyynikki]]in, etelässä [[Tahmela]]an sekä lännessä [[Ala-Pispala]]an. Se sijaitsee [[Pispalanharju]]n, Suomen korkeimman [[harju|soraharjun]] pohjoisrinteessä. Alueelle ominaista on jyrkkään rinteeseen sovitettu rakentamistapa. Pispalan alueen suojelua on edistänyt muun muassa [[Kurpitsaliike]], joka pitää hallussaan Kurpitsataloksi nimettyä kiinteistöä [[Tahmela]]n rannassa.
 
'''Ylä-Pispala''' on [[Tampere]]en läntinen kaupunginosa. Ylä-Pispala rajoittuu pohjoisessa [[Tampere-Pori-rata|Tampere-Pori-rataan]], idässä [[Pyynikki]]in, etelässä [[Tahmela]]an sekä lännessä [[Ala-Pispala]]an. Se sijaitsee [[Pispalanharju]]n, Suomen korkeimman [[harju|soraharjun]] pohjoisrinteessä. Alueelle ominaista on jyrkkään rinteeseen sovitettu rakentamistapa. Pispalan alueen suojelua on edistänyt muun muassa [[Kurpitsaliike]], joka pitää hallussaan Kurpitsataloksi nimettyä kiinteistöä [[Tahmela]]n rannassa.
Ylä-Pispalan ohi lähellä [[Näsijärvi|Näsijärven]] rantaa kulkevat Paasikiventie, joka on osa [[Rauma]]lle johtavaa [[valtatie 12|valtatietä 12]], sekä [[Tampere–Pori-rata|Tampereen-Porin rautatie]], josta lännempänä haarautuu myös [[Parkanon rata]]. Pispalan pääkatu on ''Pispalan valtatie'', joka nimensä mukaisesti oli osa [[valtatie 3|valtateitä 3]], [[valtatie 9|9]], [[valtatie 11|11]] ja 12 ennen uusien tieosuuksien valmistumista.
 
Ylä-Pispalassa toimii Pispalan koulu, jossa opiskelevat [[peruskoulu]]n 1.-6.-luokat. Koulu sijaitsee harjun korkeimman kohdan tuntumassa. Ylä-Pispalassa toimii myös vuonna [[1969]] perustettu kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni ry, jonka omistuksessa on Ahjolan naapurissa sijaitseva vanha haulitehdas. <ref> [http://www.pispalanmoreeni.fi Pispalan Moreeni ry:n kotisivut]</ref> Kaupunginosassa sijaitsevat myös [[Lauri Viidan museo]], vaihtoehtomusiikkia esittävä [[Vastavirta-klubi]], [[Pispalan Pulteri]], muistomerkki ”Betonimylläri” ja Pispalan maamerkki [[Pispalan Haulitorni]].
 
Ylä-Pispalassa sijaitsee myös Suomen vanhin edelleen toimiva yleinen sauna, vuonna 1906 toimintansa aloittanut [[Rajaportin sauna]]. Saunan omistaa Tampereen kaupunki ja sen toiminnasta vastaa Pispalan saunayhdistys ry.<ref name="sauna">[http://www.pispala.fi/rajaportinsauna/sauna.html Rajaportin saunan kotisivut]</ref> Rajaportin saunan lisäksi Ylä- sekä Ala Pispalassa on ollut kaikkiaan liki kymmenen yleistä saunaa, joista kaksi viimeistä, Sirenin sauna (kirkkoa vastapäätä) ja Harjun sauna (Sallin vaarin sauna), joka oli aikoinaan tunnettu [[yrtti]]kylvyistään, olivat toiminnassa 1980-luvulle saakka.
[[Kuva:20130311 pispala-jarvelta-kasin ore-e-ref c-none jpg 4416x3312 e-1-a z pho.JPG|left|thumb|20130311 pispala-jarvelta-kasin ore-e-ref c-none jpg 4416x3312 e-1-a z pho.jpg|thumb|260px|Pispalanharju Pyhäjärven jäältä.]]
 
Ylä-Pispalassa sijaitsee myös Suomen vanhin edelleen toimiva yleinen sauna, vuonna 1906 toimintansa aloittanut [[Rajaportin sauna]]. Saunan omistaa Tampereen kaupunki ja sen toiminnasta vastaa Pispalan saunayhdistys ry.<ref name="sauna">[http://www.pispala.fi/rajaportinsauna/sauna.html Rajaportin saunan kotisivut]</ref> Rajaportin saunan lisäksi Ylä- sekä Ala Pispalassa on ollut kaikkiaan liki kymmenen yleistä saunaa, joista kaksi viimeistä, Sirenin sauna (kirkkoa vastapäätä) ja Harjun sauna (Sallin vaarin sauna), joka oli aikoinaan tunnettu [[yrtti]]kylvyistään, olivat toiminnassa 1980-luvulle saakka.
 
Ylä-Pispalassa toimii vuonna [[1969]] perustettu kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni ry, jonka omistuksessa on Ahjolan naapurissa sijaitseva vanha haulitehdas. <ref> [http://www.pispalanmoreeni.fi Pispalan Moreeni ry:n kotisivut]</ref>
 
== Historia ==
[[Kuva:Rajaportin sauna pispala.jpg|thumb|right|400px|Rajaportin sauna.]]
 
Pispala on saanut nimensä Pispan talosta, jolla oli muinoin velvollisuus majoittaa [[piispa]] tämän matkojen ajaksi. Pispan vuonna [[1840]] valmistunut päärakennus purettiin vuonna [[1989]]. Vielä vuonna [[1869]] Pispalassa oli ainoastaan kaksi maatilaa. Pispala kasvoi [[Kyttälä]]n saneeraamisen jälkeen [[Pohjois-Pirkkala]]n puolelle kaupungin rajan taakse. Rajalla oli karjaa varten pystytetty kiviaita ja maantiellä sen kohdalla oli rajaportti. [[Asemakaava]]a ei ollut, joten talot rakennettiin jokseenkin sikin sokin; myös talot suunniteltiin yleensä perinteiseen tapaan ”klubiaskin kanteen” eli ilman tarkempia rakennuspiirustuksia. Pispalassa asui erityisesti tehdastyöläisiä ja rakennustyöläisiä. Suurin osa heistä oli kotoisin Tampereelta ja sen lähikunnista, mutta joitakin tuli myös kauempaa [[Häme]]estä, [[Satakunta|Satakunnasta]] ja [[Pohjanmaa]]lta. Vuonna [[1912]] Pispala muodostettiin [[taajaväkinen yhdyskunta|taajaväkiseksi yhdyskunnaksi]]. Se liitettiin Tampereeseen [[1937]] ja sen asemakaava vahvistettiin vuonna [[1945]]. <ref>Maija Louhivaara: ''Tampereen kadunnimet'', s. 218–219. Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999, Tampere. ISBN 951-609-105-9.</ref>
 
Pispalan pääväylän Pispalan valtatien (virallinen kadunnimi vuodesta 1945<ref> Louhivaara 1999, s. 221.</ref>) kunnossapito oli alkujaan paikallisten maanomistajien vastuulla. Kapea ja vilkastuneen liikenteen kuluttama tie kunnostettiin alueliitoksen jälkeen vuosina 1937–[[1939]]. Tällöin rakennettiin tien Näsijärven puoleiselle sivulle Rajaportilta haulitornin tienoille saakka tukimuuri, jonka ansiosta tietä voitiin leventää. Samalla kuitenkin useita taloja jouduttiin tien pohjoisella reunalla siirtämään tai purkamaan. Ala-Pispalassa tiestä erkani Porin radan ylittänyt Lielahdentie (nykyinen Pohjanmaantie). Vaaralliseksi osoittautunut rautatien tasoristeys korvattiin alikululla tien kunnostuksen yhteydessä vuosina 1939–[[1940]].<ref>Ossi Säpyskä: ''Pirkanmaan autoliikenteen vaiheet'', s. 21. Tampere: Pirkanmaan Autoalan Veteraanit ry, 1988. ISBN 952-90019-3-2.</ref> Asemakaavamuutosten vuoksi tie on typistynyt nykyiselleen eikä sitä pitkin enää pääse Pispalan valtatieltä Paasikiventielle. <ref> Louhivaara 1999, s. 233. </ref>
 
Pispalan rakennuskanta on ollut suuren muutoksen kohteena 1970-luvulta lähtien. Ainutkertaisten maisemallisten ominaisuuksien vuoksi kohonneet tonttien hinnat ovat tuoneet alueelle runsaasti uusia, suuria omakotitaloja, joiden tieltä vaatimattomin pispalalaisrakentaminen on usein saanut väistyä. Kaikeksi onneksi alueen rakennuksia on myös vaalien kunnostettu. Kaupunginosan sosiaalinen rakenne on kuitenkin vähitellen muuttunut, kun usean perheen vuokrakerrostaloja on suurelta osin saneerattu yhden tai kahden perheen omakotitaloiksi. Pispalan ainutlaatuista miljöötä tai rakennuskantaa ei ole vielä suojeltu kaavalla, mutta alueen vanhentuneen asemakaavan päivittäminen on käynnistetty kesällä 2007.
 
Pispala on myös useiden tunnettujen taiteilijoiden ja kuuluisuuksien asuinpaikka. Pispalan ja viereisen Tahmelan rinteillä asuu tai on asunut mm. [[Lauri Viita]], [[Olavi Virta]], [[Aki Kaurismäki]], [[Hannu Salama]], [[Hassan Blasim]], [[Heikki Salo (muusikko)|Heikki Salo]], [[Seela Sella]], [[Juri Lindeman]], [[Tarmo Salmela]], [[Pauli Hanhiniemi]], [[Keith Armstrong]], [[Yrjö Jylhä]], [[Aaro Hellaakoski]], [[Mikko Alatalo]], [[Suvi Karjula]], [[Risto Eronen]], Seppo Kulmala, [[Lassi Valtonen]] ja [[Esko Kovero]].
 
==Pispala kulttuurissa==
Eräs kuuluisimmista Pispalaa kuvaavista kaunokirjallisista teoksista on Lauri Viidan romaani ''[[Moreeni (kirja)|Moreeni]]''. Myös [[F. E. Sillanpää]] on sijoittanut pienoisromaaninsa ''[[Hiltu ja Ragnar]]'' – jota kirjailija itse piti parhaana teoksenaan – tapahtumat Pispalaan. Niin ikään Hannu Salaman teos ''[[Siinä näkijä missä tekijä]]'' sijoittuu suurelta osin Pispalaan.
 
Myös useat muusikot ovat tehneet Pispala-aiheisia kappaleita. Tällaisia ovat esimerkiksi [[Tapio Rautavaara]]n ''Oli Pispalan mäellä tölli'' (1966) ja ''Pispalan poikia ollaan''(1966), [[Joose Keskitalo]]n ''Pispalan tyttö'' (2008), [[Lassi Valtonen|Lassi Valtosen]] ''Pispala'' (2011), [[Popeda|Popedan]] ''Jäin täryjyrän alle Pispalassa'' (1990), sekä [[SMC Lähiörotat|SMC Lähiörottien]] "Vastavirta" (2012). Iskelmälaulaja [[Eino Valtanen]] julkaisi vuonna [[1981]] albumin ''Kulta Pispalasta'', jolla on samanniminen kappale. Tunnetun brittiläisen yhtyeen The [[Human League]] musiikkivideo ''Night People'' (2011) on kuvattu osittain Pispalassa.
 
Elokuvista Mika Kaurismäen ''[[Klaani – tarina Sammakoitten suvusta|Klaani]]'' (1984) on kuvattu osittain Pispalassa.
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
== Kirjallisuutta ==
* Harjula, Kristiina: ''Unelma Pispalasta''. Tampereen kaupunginosat -julkaisusarja 1. Tampere: Pispalan asukasyhdistys ja Tampereen kaupunki 1992. ISBN 951-9430-65-2.
* Järvinen, Toivo – Sinisalo, Uuno: ''Ainutlaatuinen Pispala. Muistelmia ja kuvauksia Pispalasta ja sen asukkaista.'' Tampere: Pispalan Moreeni 1973. ISBN 951-9080-08-2.
* Koivisto, Tuomo: ''Työläisurheilija. Asser Koivisto – Urheilija ja järjestömies 1915–1985''. Tampere: Tuomo Koivisto 2002. ISBN 952-91-4570-5.
* Riekkola, Juhani – Helenius, Kyllikki: ''Pispala''. Pispalan Moreeni r.y.:n julkaisuja 2. Tampere: Pispalan Moreeni 1976. ISBN 951-9080-15-5.
* Koivisto, Tuomo: Monen lajin taitajat.Tahmelan Vesa 1919-2012. Tahmelan Vesa 2016
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.pispala.fi/ Pispalan portaat] Ylä sekä Ala-Pispalan kaupunginosien verkkosivut
*[http://www.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/pispala.htm Pispalan liitos] ''Koskesta voimaa'' -verkkojulkaisu
* [http://www.tampere.fi/kulttuuripalvelut/material/raitit/6Gblr5pDz/Lauri_Viita.pdf Lauri Viita -kulttuuriraitti]
*[http://www.dataratas.fi/tampere/pispala Panoraamakuvia Pispalasta]
* [http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/punainen_pispala_kohosi_villina_harjulle_78211.html#media=78207 Ylen Elävä arkisto : Arvo Ahlroosin tv-dokumentti ''Nousu Pispalaan'' vuodelta 1965, pääosassa kirjailija Lauri Viita]
 
{{Tampere}}
25 737

muokkausta