Ero sivun ”Mikael Agricola” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 212.50.210.135 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Htm tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 36:
Agricolan äidinkielestä on esitetty erilaisia käsityksiä. On arveltu, että Agricolan äidinkieli oli todennäköisesti [[ruotsin kieli|ruotsi]], koska synnyinpitäjä olisi tuolloin ollut tyystin ruotsinkielistä seutua.<ref name="d1">{{Lehtiviite | Otsikko = The Father of Standard Finnish| Julkaisu = Universitas Helsingiensis| Vuosi = 2007 | Numero =12 | Sivut =16 }}</ref><ref>Häkkinen, Kaisa: "Mikael Agricolan elämä ja elämäntyö". Teoksessa Häkkinen & Vaittinen 2007, s. 16.</ref> Agricolan ruotsinkielisyyttä tukee myös se, että hän kirjoitti omistamansa [[Martti Luther]]in postillan marginaaleihin 45 ruotsinkielistä ja vain yhden suomenkielisen reunahuomautuksen selittäessään latinan kielen sanojen merkityksiä itselleen.<ref>Heininen & Heikkilä 1996, s. 77.</ref>
 
Siihen, että Agricola olisi oppinut suomea jo lapsuudessaan Pernajassa, taas viittaisivat [[Osmo Ikola]]n mukaan etenkin Agricolan kielen runsaat kaakkoishämäläisyydet, joita esiintyy vain lähellä Pernajaa puhutuissa suomen murteissa, sekä Agricolan suomen yleinen sujuvuus, rikkaus ja runsasmuotoisuus.<ref name="ikola">Ikola 1988.</ref><ref>Häkkinen 2007: 17.</ref> Näillä perusteilla Ikola pitää todennäköisenä, että nuori Mikael olisi ollut kaksikielinenkaksi mielinen lapsi, mutta pitää todennäköisempänä, että pääasiallinen kotikieli hänen lapsuudenkodissaan oli suomi.<ref name="ikola" /> Myös vanhin asutus Pernajassa on ollut suomenkielistä, minkä todistavat Pernajan useat suomenkieliset kylännimet ja vanhat suomenkieliset talonnimet. Vanhat suomalaisasutukset kuitenkin ruotsalaistuivat keskiajalta alkaen niin, että kaikkien kylien nimistö viimeistään 1700-luvulla oli enemmistöltään ruotsinkielistä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Kepsu, Saulo | Nimeke =Uuteen maahan. Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö | Vuosi =2005 | Sivu =47–48, 58–61 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomalaisen kirjallisuuden seura | Tunniste =ISBN 951-746-723-0}}</ref><ref name="Hakkinen16-17">Häkkinen 2007: 16–17.</ref> Asiakirjoissa säilyneestä nimistöstä on kuitenkin päätelty, että pääosaltaan ruotsinkielisellä alueella on ollut myös Agricolan aikana jonkin verran suomenkielistä asutusta. Samoin Agricolan pernajalaisen opiskelutoverin Martti Teitin tiedetään osanneen suomea.<ref name="Hakkinen16-17" />
 
Agricolan henkilöhistorian kirjoittanut [[Kari Tarkiainen]] taas esittää, että Agricola tuli täysin ruotsinkielisestä perheestä, mutta saattoi joutua kosketuksiin suomen kielen kanssa perheessä mahdollisesti vaikuttaneen suomenkielisen palvelusväen kautta. Lisäksi pappissääty Ruotsin valtakunnan itäisessä osassa oli myös velvoitettu opiskelemaan suomea. [[Kaisa Häkkinen|Kaisa Häkkisen]] mukaan kysymystä Agricolan kotikielestä tai äidinkielestä on mahdotonta yksiselitteisesti ratkaista, mutta hänen suomen kielen taitoaan voidaan pitää syntyperäisen veroisena.<ref>Häkkinen 2007, s. 16–18.</ref>