Versio 26. joulukuuta 2013 kello 10.46 muokkaa SeppVei (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 25 021 muokkausta p →‎Lähteet: - linkki ← Vanhempi muutos		Versio 21. syyskuuta 2016 kello 19.56 muokkaa kumoa Abc10 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 97 183 muokkausta linki Uudempi muutos →
Rivi 4: Boldtin vanhemmat olivat kenraalimajuri Jean Boldt ja Kuopion piispan, tohtori [[Robert Frosterus\|Robert Frosteruksen]] tytär ''Nanny Frosterus''. Toimittaja [[Jean Boldt]] ja kirjailija, kirjastonhoitaja [[Alexander Boldt]] olivat hänen veljiänsä. Boldt pääsi ylioppilaaksi [[1878]] ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon [[Helsingin yliopisto]]ssa [[1881]]. Boldt opiskeli tämän jälkeen pari vuotta [[kasvitiede]]ttä [[Tukholma]]ssa. Boldt kävi ensimmäisen kerran Lohjalla [[1886]] kasvitieteellisten tutkimustensa yhteydessä ja [[1887]] Boldtin leskeksi jäänyt äiti Nanny Frosterus vuokrasi kesähuvilan Lohjan ''Humppilanniemestä'' ''Hormajärven'' rannalta. Boldt tutustui läheisen [[Paloniemen kartano]]n omistajan, insinööri ''Albert Granstedtin'' tyttäreen ''Signe Maria Granstedtiin'' ([[1865]]–[[1929]]) ja meni hänen kanssaan naimisiin [[1891]]. Boldt toimi [[Helsinki\|Helsingissä]] luonnonhistorian ja maantieteen opettajana ja kesät hän vietti vaimoineen Lohjan seudulla. Boldtin aloitteesta Lohjalla perustettiin [[24. maaliskuuta]] [[1894]] Suomen ensimmäinen kotiseutuyhdistys, ''[[Lohjan Kotiseutututkimuksen ystävät'']]. Boldt oli erityisen kiinnostunut suullisen kansanperinteen keräämisestä ja hän julkaisi uuden yhdistyksen nimissä useita tutkimuksia. Vuosina [[1896]]–[[1897]] yhdistys julkaisi kaksi [[Lohjanjärvi\|Lohjanjärven]] syvyyskarttaa joista Boldt ol laatinut järven itäpuolen käsittävän osuuden tehtyään noin 1400 syvyysluotausta. Siirryttyään opettajaksi [[Pori]]in [[1899]] Boldt perusti sinne [[1901]] ''Länsi-Satakunnan kotiseutuyhdistyksen''. Palattuaan myöhemmin Helsinkiin hän oli perustamassa ''Uudenmaan Kotiseutututkimuksen ystävät'' -nimistä yhdistystä ja vaikutti myös uusien kotiseutuyhdistysten perustamiseen lähinnä ruotsinkieliselle Uudellemaalle. Boldt kuoli [[1923]] vähän ennen Lohjan Kotiseutututkimuksen ystävien järjestämiä Lohjan 600-vuotisjuhlia. Hänet haudattiin lähelle [[Lohjan Pyhän Laurin kirkko]]a. Boldtin haudalla on Lohjan Kotiseutututkimuksen ystävien pystyttämä muistokivi, ja Boldtin aloitteesta [[1911]] perustetun [[Lohjan museo]]n alueella sijaitsee Boldtin syntymän 100-vuotispäivän muistoksi [[1961]] paljastettu taiteilija [[Theodor Schalin]]in 1914 veistämän kipsisen Boldtin rintakuvan mukaan 1961 tehty pronssiveistos.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://web.archive.org/web/20080529002210/http://www.lohja.fi/default.asp?sivu=8&alasivu=1517&kieli=246 \| Nimeke =Muistomerkit \| Selite =Archive.org \|Julkaisija =Lohjan kaupunki \| Viitattu = 23.11.2010}}</ref> == Lähteet == Rivi 14: * [http://www.kotiseutuyhdistys.lohja.fi/boldt.htm Lohjan kotiseutuyhdistyksen sivu] {{~~DEFAULTSORT~~AAKKOSTUS:Boldt, Robert}} [[Luokka:Suomalaiset kotiseututyön vaikuttajat]] [[Luokka:Vuonna 1861 syntyneet]]

Ero sivun ”Robert Boldt” versioiden välillä