Ero sivun ”Eduskuntatalo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
koska se oli tylsä teksti ja sitä ei tarvita enään Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
p Käyttäjän 213.139.191.111 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon. |
||
Rivi 1:
{{Rakennus
| nimi = Eduskuntatalo<br />Riksdagshuset
| alkuperäinen nimi =
| logo =
| kuva = Helsinki July 2013-21.jpg
| kuvateksti = Eduskuntatalo
| osoite = [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]] 30
| sijainti = [[Etu-Töölö]], [[Helsinki]]
| koordinaatit = {{coord|60|10|21|N|024|55|59|E|type:landmark_region:FI-18|näyttö=rivi,otsikko}}
| rakennustyyppi =
| perustettu = <!-- Tanssilavat -->
| valmistumisvuosi = [[1931]]
| purkuvuosi =
| tuhoutui =
| suunnittelija = [[J. S. Sirén]]
| rakennuttaja = Suomen valtio
| urakoitsija =
| omistaja =
| haltija =
| käyttäjä = [[Eduskunta]]
| tyylisuunta = [[1920-luvun klassismi]]
| runkorakenne =
| julkisivumateriaali = graniitti
| pituus =
| leveys =
| korkeus = 25 m
| kerrosala =
| bruttoala =
| kerrosluku =
| huoneistoala =
| tilavuus =
| huomautukset =
| tanssikausi =
}}
'''Eduskuntatalo''' ({{k-sv|Riksdagshuset}}) on [[Arkadianmäki|Arkadianmäellä]] [[Etu-Töölö]]n kaupunginosassa [[Helsingin keskusta]]ssa sijaitseva rakennus, jossa [[Eduskunta|Suomen eduskunta]] kokoontuu. Eduskuntatalo on Helsingin pääkadun [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintien]] varrella, osoitteessa Mannerheimintie 30.
Eduskuntatalo on parhaillaan suljettu vuonna 2015 alkaneen peruskorjauksen ajaksi, joka valmistuu vuonna 2017.
== Rakennushistoria ==
=== Eduskuntatalo 1931 ===
[[Tiedosto:Eduskuntatalo (Finnish Parliament building).JPG|thumb|Eduskuntatalon julkisivua.]]
Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta valittiin keväällä 1907. [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|Säätyvaltiopäivien]] vanhat kokoontumispaikat [[Säätytalo]] ja [[Ritarihuone]] olivat liian pieniä 200-jäsenistä eduskuntaa varten, joten 1908 järjestettiin arkkitehtikilpailu uuden eduskuntatalon rakentamisesta. Kilpailun voitti [[Eliel Saarinen]], joka oli suunnitellut [[Tähtitorninmäki|Tähtitorninmäelle]] massiivisen kansallisromanttisen parlamenttirakennuksen. Saarisen suunnitelmaa ei kuitenkaan koskaan ryhdytty toteuttamaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/eduskunta-saa-uuden-talon | Nimeke = Eduskunta saa uuden talon | Tekijä = Perälä, Reijo | Julkaisu = Elävä arkisto | Julkaisija = Yle | Viitattu = 14.3.2015}}</ref>
Eduskunta toimi 1930-luvun alkuun tilapäistiloissa. Vuodet 1907–1910 istunnot pidettiin [[Helsingin VPK|Helsingin VPK:n]] talossa Hakasalmenkadulla (nyk. [[Keskuskatu (Helsinki)|Keskuskatu]]) ja 1910–1930 [[Heimolan talo]]ssa Hallituskadulla (nykyisin [[Yliopistonkatu (Helsinki)|Yliopistonkatu]]) Vuorikadun kulmassa.<ref name=Eduskunta>{{verkkoviite | Osoite = http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/eduskuntatalo.htx | Nimeke = Eduskuntatalo | Julkaisija = Eduskunta | Tiedostomuoto = htx | Viitattu = 27.7.2010}}</ref> Molemmat rakennukset on sittemmin purettu. Valiokunnat sekä eduskunnan hallinto-osasto ja kirjasto toimivat [[Säätytalo]]ssa, jonka laajentamista eduskuntataloksi pidettiin pitkään yhtenä vaihtoehtona.
Vuonna 1924 järjestettiin kilpailu eduskuntatalon sijainnista. Paikaksi valittiin Tähtitorninmäen sijaan kallioinen [[Arkadianmäki]] Läntisen viertotien (nyk. [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]]) varrella Etu-Töölössä. Seuraavana vuonna järjestettiin eduskuntatalon suunnittelukilpailu, jossa voiton vei arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åberg ehdotuksellaan ''Oratoribus'' ([[latina]]a, tarkoittaa ''Puhujille''). Kilpailuehdotuksen varsinainen laatija, arkkitehti [[J. S. Sirén]], sai lopullisen suunnittelutyön hoidettavakseen. Talon rakennustyöt aloitettiin 1926 ja se valmistui vuonna 1931. Käyttöön Eduskuntatalo vihittiin 7. maaliskuuta 1931.<ref name="Eduskunta" />
Koko suunnittelu- ja rakennustyön ajan Sirénin lähin apulainen oli arkkitehti [[Arvo Muroma]]. Suunnittelua varten perustetussa piirustuskonttorissa työskentelivät myös arkkitehdit [[Hugo Borgström]], [[Risto Luukkonen (arkkitehti)|Risto Luukkonen]] sekä [[Sirkka Koskela]]. Rakennustyömaan vastaavina mestareina toimivat aluksi [[Kaarlo Angervuori]] ja myöhemmin [[Oskari Tuominen]].
Talon pääovi vaurioitui [[Eduskuntatalon pommi-isku 1950|pommi-iskussa]] 13. helmikuuta 1950.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Simonen, Salama | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 14 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref>
=== Laajennusosat 1978 ===
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen eduskunnan työkenttä laajeni ja monipuolistui ja se alkoi kärsiä pahenevasta tilapulasta. Kahden tai neljän edustajan yhteishuoneissa työskennelleille kansanedustajille haluttiin saada omat työhuoneet, ja lisäksi paisunut hallinto sekä kirjasto tarvitsivat lisätiloja. Suunnittelukilpailu rakennuksen laajentamisesta järjestettiin vuonna 1970, ja [[Arkkitehtitoimisto Pitkänen, Laiho & Raunio]]n suunnittelema kolmiosainen laajennus valmistui vuonna 1978.<ref name=Eduskunta />
Laajennusosat suunniteltiin siten, että ne sulautuivat ympäristöönsä eivätkä muuttaneet eduskuntatalon ulkonäköä. Päärakennuksen molemmille puolille, Sirénin suunnittelemien henkilökunnan asuntosiipien taakse, rakennettiin matalat A- ja B-rakennukset joihin sijoitettiin kansanedustajien työhuoneita. Lisäksi eteläisessä A-rakennuksessa ovat lähetystöjen vastaanottotilat ja auditorio sekä pohjoisessa B-rakennuksessa eduskunnan maineikkaat saunatilat. Päärakennuksen takana on puolikaaren muotoinen kirjasto- ja hallintorakennus (C-rakennus). Päärakennuksen ja C-rakennuksen väliin jää Puhemiehenaukioksi nimetty puolipyöreä aukio.<ref name=Eduskunta /><!--lähteessä ei tosin sanota, että eteläinen on A- ja pohjoinen B-siipi-->
Eduskuntatalo peruskorjattiin vuosina 1979–1985. 1980-luvun alussa C-rakennuksen vieressä sijaitseva [[Hilding Ekelund]]in suunnittelema [[Kuntaliitto|Kaupunkiliiton]] talo siirtyi eduskunnan työhuone- ja kokoustiloiksi (D-rakennus).<ref name=Eduskunta />
=== Lisärakennus 2004 ===
{{Pääartikkeli|[[Pikkuparlamentti]]}}
Edelleen lisätilan tarpeessa järjestettiin vuosina 1998–2000 suunnittelukilpailu eduskunnan lisärakennuksesta, joka valmistui vuonna 2004 ja jolle vuonna 2006 annettiin nimi [[Pikkuparlamentti]].<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/lisarakennus.htx | Nimeke = Pikkuparlamentti | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 27.7.2010}}</ref>
=== Peruskorjaus 2015– ===
[[TIedosto:Parliament House in Helsinki during renovations in September 2015.jpg|thumb|left|250px|Eduskuntatalon peruskorjaus käynnissä syksyllä 2015.]]
Eduskunnan käytössä olevia eri kiinteistöjä on peruskorjattu vuodesta 2007 lähtien. Itse Eduskuntatalon peruskorjaus alkoi keväällä 2015. Viimeinen peruskorjausta edeltävä täysistunto Eduskuntatalossa pidettiin 14. maaliskuuta 2015.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/peruskorjaus/Sivut/default.aspx | Nimike = Eduskunnan kiinteistöjen peruskorjaus | Tekijä = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 26.8.2016 }}</ref> Päärakennusremontin ajan eduskunta kokoontuu väistötiloissa viereisen [[Sibelius-Akatemia|Sibelius-Akatemian]] konserttisalissa.<ref name="kallis">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kauppalehti.fi/uutiset/eduskunnan-remontista-tulossa-huippukallis/hbgagXMb | Nimike = Eduskunnan remontista tulossa huippukallis | Tekijä = | Julkaisu = Kauppalehti | Ajankohta = 20.11.2015 | Julkaisija = | Viitattu = 26.8.2016 }}</ref> Tavoite on saada korjaustyöt valmiiksi vuoteen 2017 mennessä, jolloin vietetään Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/ajankohtaista/peruskorjaus/index.htx | Nimeke = Eduskunnan kiinteistöjen peruskorjaushanke | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 30.8.2012 }}</ref> Tämä on ensimmäinen kerta, kun Eduskuntatalon talotekniikkaa ja rakennetta peruskorjataan kokonaisuutena.<ref name="kallis" /> Eduskuntatalon talotekniikka, vesi- ja viemäriputket, lämmitysjärjestelmät ja ilmanvaihto uusitaan kokonaan. Lisäksi vesikatto uusitaan, ikkunat korjataan ja neljän sisäpihan julkisivut remontoidaan. Myös portaat kunnostetaan, sisäpuolisia pintarakenteita konservoidaan ja rakennuksen alle louhitaan uusia tiloja.<ref name="kallis" /> Remontissa lisäksi palautetaan sisätilojen vanhat värisävyt ja istuntosalin pronssiveistokset vaihdetaan takaisin alkuperäisiin kullattuihin kipsiveistoksiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/eduskuntatalon-peruskorjaus-puolessa-valissa-purkutoiden-yhteydessa-loytyi-lahinna-kattovuotoja-ja-tyhjia-viinapulloja/5890714 | Nimike = Eduskuntatalon peruskorjaus puolessa välissä – purkutöiden yhteydessä löytyi lähinnä kattovuotoja ja tyhjiä viinapulloja | Tekijä = | Julkaisu = MTV | Ajankohta = 12.5.2016 | Julkaisija = | Viitattu = 26.8.2016 }}</ref> Myös Eduskuntatalon huonekalut, ovet ja muu irtaimisto kunnostetaan alkuperäiskuntoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001177571.html | Nimike = Kansanedustajat jättivät ikävän yllätyksen Eduskuntatalon arvopöytiin – ”Lähes koululuokkameininki” | Tekijä = Lehto, Mika | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 12.5.2016 | Julkaisija = | Viitattu = 26.8.2016 }}</ref>
Peruskorjauksen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 273 miljoonaa euroa. Kustannusarvio on kolminkertaistunut vuodesta 2007.<ref name="kallis" />
== Eduskuntatalon arkkitehtuuri ==
[[Tiedosto:Eduskuntatalon kapiteelit.jpg|thumb|Pylväskapiteelit ovat kuvanveistäjä Gunnar Finnen käsialaa.]]
[[Tiedosto:Eduskuntatalon lehterisisäänkäynti.jpg|thumb|Lehteriyleisön entiset sisäänkäynnit ovat pääportaiden molemmin puolin.]]
[[Tiedosto:Eduskuntatalo marmoriportaikko.jpg|thumb|Sisätilojen art deco -koristelua.]]
Eduskuntatalo edustaa pohjoismaista [[1920-luvun klassismi]]a. Talon suunnittelija J. S. Sirén sovelsi antiikin kreikkalais-roomalaisen arkkitehtuurin muotokieltä antamaan rakennukselle monumentaalisuutta, jonka tuli symbolisoida vahvaa valtiota, demokraattista kansanvaltaa ja kansanyhteisyyttä.<ref>Hakala-Zilliacus, s. 312–313.</ref> Rakennuksen suunnittelu sai vaikutteita muun muassa [[Berliini]]ssä sijaitsevista [[Valtiopäivätalo (Saksa)|Saksan valtiopäivätalosta]] ja [[Altes Museum]]in rakennuksesta. Myös [[Tukholman konserttitalo]] toimi eräänä esikuvana.
Rakennus on 25 metriä korkea ja siinä on kuusi kerrosta. Tunnusomaista massiiviselle kuutiomaiselle rakennukselle on pääjulkisivun mahtava [[portiikki|pylväsportiikki]] ja sen eteen levittäytyvä avoportaisto. Pylväsrivin neljätoista pylvästä kohoaa Eduskuntatalon neljännen kerroksen korkeudelle. Pylväiden koristelu noudattaa niin sanottua [[Korinttilainen pylväsjärjestelmä|korinttilaista tyyliä]]. Niiden voimakkaasti tyylitellyt [[Kapiteeli (arkkitehtuuri)|kapiteelit]] suunnitteli kuvanveistäjä [[Gunnar Finne]]. Pylväät kannattelevat palkistoa ja [[attika]]a, joka on rakennuksen viidennen kerroksen kohdalla pyöreine ikkunoineen. Koko [[julkisivu|pääfasadin]] levyisten portaiden kummallakin puolella on symmetrisesti terassimaiset korkein kaari-ikkunoin varustetut siipirakennukset, joihin sijoitettiin muun muassa palveluskunnan tiloja ja asuntoja. Siipirakennuksiin liittyy myös lehteriyleisön sisäänkäynnit alaspäin levenevine oviaukkoineen, jotka ovat muistuma [[Muinainen Egypti|egyptiläisestä]] temppeliarkkitehtuurista. Symmetria hallitsee kaikkea niin ulko- kuin sisätiloissakin.<ref>Hakala-Zilliacus, s. 139–146.</ref>
Eduskuntatalon julkisivujen ulkoverhoilussa käytettiin kotimaista [[Kalvola]]n punertavanharmaata [[graniitti]]a, jonka katsottiin ilmentävän hyvin rakennuksen lujaa kansallista luonnetta. Julkisivujen [[Friisi (arkkitehtuuri)|friisien]] klassistiset koristeaiheet samoin kuin pääfasadin ikkunoiden ja ovien yläpuolella olevat tyylitellyt leijonanpäät pohjautuivat Gunnar Finnen luonnoksiin. Talon graniittitöitä on pidetty suomalaisten kivenhakkaajien mestarinäytteenä.<ref>Hakala-Zilliacus, s. 118.</ref>
Eduskuntatalon tärkeimmän ja keskeisimmän tilan, täysistuntosalin, J. S. Sirén sijoitti rakennuksen keskelle ikään kuin graniittimuurien suojaan. Täysympyrän muotoinen [[sylinteri]]mäinen istuntosali oli aikanaan [[parlamentti]]rakennuksissa uutuus.<ref>Hakala-Zilliacus, s. 165.</ref> Luonnonvalo saliin tulee kupolikatossa olevasta [[lanterniini]]tyyppisestä kattoikkunasta. Rakennuskompleksin keskellä olevaa istuntosalia ja sen vieressä olevia ahtaita valopihoja kiertävät rakennuksen neljään siipeen sijoitetut muut huonetilat. Istuntosalista on suora yhteys Valtiosaliin rakennuksen julkisivun puolella. Tämä istuntosalin etuhalli, kuten Sirén itse kuvasi, ”on oivallisesti käytettävissä edustustarkoituksia, suuria vastaanottoja ym. tilaisuuksia varten, ja galapukujen loistolle ovat salin hillitty väriakordi ja nousevat suhteet tällöin hyvänä taustana”.<ref>Sirén, s. 93.</ref>. Sisätilojen värityksen Sirén oli suunnitellut yhdessä taidemaalari [[Bruno Tuukkanen|Bruno Tuukkasen]] kanssa.
J. S. Sirén halusi suunnitella talosta [[Yhtenäistaideteos|kokonaistaideteoksen]], jossa arkkitehtuuri, sisustus väreineen ja materiaaleineen, kalusteet sekä seinien maalaus- ja reliefikoristelu muodostivat tyylillisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Eri tilojen ja toimintojen paikka eduskunnan hierarkiassa määräsi niiden sisustuksen yleisilmeen.<ref>Hakala-Zilliacus, s. 154.</ref> Juhlavin ulkoasu oli istunto- ja Valtiosalilla sekä suuren valiokunnan huoneella. Klassistinen tyyli oli vallitsevana, mutta sen ohella myös ajankohdalle ominaiset modernit tyylipyrkimykset jättivät jälkensä kokonaisuuteen.<ref>Hakala-Zilliacus, s. 269–271.</ref>. Näin esimerkiksi kahvilasalissa – Sirénin mukaan ”parlamenttimme yksi kaikkein tärkeimpiä huonetiloja”<ref>Sirén, s. 99.</ref> – vallitsi kromatun metallikaluston [[funktionalismi]], ja [[art deco]] -muotoilua on nähtävissä porraskaiteissa, hissiovissa ja lattiamosaiikeissa. Kun pyöreässä istuntosalissa juhlavaan tunnelmaa luovat kattokupolia kannattelevat korinttilaiset pylväät sekä [[Wäinö Aaltonen|Wäinö Aaltosen]] muovailemat ''[[Työ ja tulevaisuus]]'' -veistossarjan vertauskuvalliset alastomat vartalohahmot (''Raivaaja'', ''Henkinen työ'', ''Tulevaisuus'', ''Usko'' ja ''Sadonkorjaaja'')<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.turku.fi/vapaa-aika/museo/kokoelmat/ulkoveistokset/waino-aaltonen-henkinen-tyo-raivaaja-ja-tulevaisuus | Nimeke = Wäinö Aaltonen: Henkinen työ, Raivaaja ja Tulevaisuus | Julkaisija = Wäinö Aaltosen museo| Viitattu = 11.12.2015 }}</ref>, niin toisaalta talosta löytyy myös kepeää humoristista koristelua. Kahvilassa olevassa Gunnar Finnen reliefissä hoivataan kruununsa menettänyttä Suomen leijonaa ja suuren valiokunnan huoneessa seinäkaapiston puuovissa ahertavat [[Hannes Autere]]en veistämät [[Naivismi|naivistiset]] hahmot kotimaisissa perinneammateissaan.<ref>Sirén , s. 99–102.</ref> Armeijaan ja aseisiin viittaava kuvasto jätettiin kokonaan pois Eduskuntatalon koristelussa, minkä on tulkittu liittyvän [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] jälkeiseen eheyttämispolitiikkaan.<ref>Hakala-Zilliacus, s. 321.</ref>
Sisustuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistui taiteilijoiden, muotoilijoiden ja käsityöläisten monikymmenpäinen joukko. Huonekaluja uuteen taloon piirsivät J. S. Sirénin ohella [[Arttu Brummer]], [[Werner West]], [[Elsa Arokallio]], [[Birger Hahl]], [[Rafael Blomsedt]], [[Arvo Muroma]], [[Hugo Borgström]] ja [[Elna Kiljander]]. Sisustustekstiilejä suunnittelivat tekstiilitaiteilijat [[Maija Kansanen]], [[Greta Skogster]], [[Eva Brummer]], [[Eva Anttila]] ja [[Marianne Strengell]]. Sisätilojen kuvataiteesta vastasivat Gunnar Finnen ja Wäinö Aaltosen ohella kuvanveistäjät [[Johannes Haapasalo]], [[Carl Wilhelms]] ja Hannes Autere sekä taidemaalari Bruno Tuukkanen.<ref>Hakala-Zilliacus, s. 278, 283 ja 297.</ref>
Teknisiltä ratkaisuiltaan (esimerkiksi lämmitysjärjestelmä, keittiökalusteet, puhelinkeskus, hissit ja täysistuntosalin akustiikka) Eduskuntatalo edusti valmistuessaan aikansa huippua.
== Sisätilat ja toiminnot kerroksittain ==
[[Tiedosto:Valtiosali.jpg|thumb|Valtiosali.]]
[[Tiedosto:Istuntosali.jpg|thumb|Istuntosali.]]
Eduskuntatalossa on kuusi kerrosta sekä maanalaisia tiloja.
=== Ensimmäinen kerros ===
Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee pääaula, jonka molemmissa päissä ovat hissiaulat sekä ylempiin kerroksiin johtavat marmoriportaikot. Aulan takana ovat Eduskuntaravintola, puhemiehen edustustilat sekä useita palveluyksiköitä, muun muassa tietopalvelu ja sanomalehtisali (virall. kansanedustajien lukusali).<ref name=Eduskunta /> Alkuaan myös Eduskunnan kirjasto toimi rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa.
=== Toinen kerros ===
Toinen kerros on Eduskuntatalon pääkerros, jossa sijaitsevat sen tärkeimmät tilat. Sen keskuksena on pyöreä täysistuntosali, jota rakennuksen neljä siipeä reunustavat.<ref name=Eduskunta />
Istuntosalissa eduskunta pitää täysistuntonsa. Sali on muodoltaan pyöreä, halkaisijaltaan 25 metriä ja korkeudeltaan 24 metriä. Lähes koko rakennuksen läpi pystysuunnassa ulottuva sali saa luonnonvalon pyöreästä [[lanterni]]maisesta kattoikkunasta.
Istuntosalin kalustus on tehty pähkinänruskeasta [[palisanterit|palisanteri]]puusta<ref>Eduskunnan intendentti Liisa-Maria Hakala-Zilliacus: "Rion palisanteri". YLE Teema 22.8.2014</ref> (jonka kauppanimi jakaranda on harhaanjohtavasti sama kuin täysin erilaisen [[Jakarandat|jakaranda]]puun) ja sommiteltu tiukan symmetrisesti. Kansanedustajien paikat on ryhmitelty puolikaaren muotoon siten, että puhemiehestä katsoen vasemmalla istuvat vasemmistoryhmien edustajat, keskellä keskiryhmien ja oikealla puolella oikeistoryhmien edustajat. Salin länsireunalla on puhemiehen koroke, jolta istuva puhemies tai varapuhemies johtaa eduskunnan istuntoja. Korokkeen edessä on pyöreä, matalalla aidalla muusta salista erotettu pöytä sihteerien ja ennen myös pikakirjoittajien työskentelyä varten. Puhemiehen korokkeen molemmin puolin ovat puhujankorokkeet, joilta kansanedustajat pitävät viralliset puheensa istuntojen aikana. Kummankin korokkeen etuseinämään on kiinnitetty hopeoidusta messingistä valmistetut uurnat. Niitä käytetään salissa suoritettavissa lippuäänestyksissä (lähinnä puhemiehistön valinnassa, vuoteen 1988 myös presidentinvaaleissa). Puhujankorokkeiden molemmilla puolilla on leveät aitiot. Salista katsoen oikeanpuoleinen on hallituksen aitio ja vasemmanpuoleinen virkamiesten aitio. Aitioiden yläpuolella ovat äänestystaulut, joiden kautta ilmoitetaan salissa suoritettavien elektronisten äänestysten tulos.
Julkisivun puoleisessa itäsiivessä eli pääaulan yläpuolella on Valtiosali. Siitä on pääsisäänkäynti täysistuntosaliin ja virallisissa tilaisuuksissa se toimii eduskunnan juhlasalina. Eteläsiivessä on Eduskuntatalon kahvila. Länsisiipi on puhemiehistön käytössä: sen läpi kulkee puhemiehen käytävä, jonka varrella ovat eduskunnan puhemiehen ja kummankin varapuhemiehen työhuoneet sekä puhemiesneuvoston kokoushuone. Pohjoissiipi puolestaan on hallituksen käytössä, ja siinä sijaitsevat hallituksen kokoushuone ja vastaanottohuone sekä pääministerin huone.
=== Kolmas kerros ===
Kolmannessa kerroksessa on virkamiesten työhuoneita ja tiedotusvälineiden tilat, joista on käynti istuntosalin alalehterillä sijaitsevalle lehdistöparvelle. Kerroksessa toimii myös osa valiokunnista.<ref name=Eduskunta />
=== Neljäs kerros ===
Neljäs kerros on varsinainen valiokuntakerros, jossa sijaitsee myös entinen suuren valiokunnan kokoushuone. Huone on nykyisin valtionvarainvaliokunnan käytössä suuren valiokunnan siirryttyä Pikkuparlamentin lisärakennukseen.<ref name="Eduskunta" />
=== Viides ja kuudes kerros ===
Viidennessä ja kuudennessa kerroksessa sijaitsevat eduskuntaryhmien tilat, kokoushuoneet ja toimistot.<ref name=Eduskunta />
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite|Nimike=Suomen Eduskuntatalo: Kokonaistaideteos, itsenäisyysmonumentti ja kansallisen sovinnon representaatio|Tekijä=Liisa-Maria Hakala-Zilliacus|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|Julkaisupaikka=Helsinki|Vuosi=2002|Tunniste=ISBN 951-746-387-1}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Sirén, J. S. | Nimeke = Suomen eduskuntatalo. Arkkitehtoninen selostus | Vuosi = 1938 | Sivu = 87–103 | Selite = Teoksessa: Hakkila, Väinö (toim.): Suomen eduskuntatalo | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Kivi}}
===Viitteet===
{{viitteet|sarakkeet}}
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi|Parliament House, Helsinki}}
* [http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/eduskuntatalo.htx Eduskuntatalo]
* [http://museokatu.com/historia/orfeus-lasimaalaus/bruno-tuukkasen-kadenjalki/ Bruno Tuukkasen kädenjälki]
{{Metatieto}}
[[Luokka:Eduskunta]]
[[Luokka:Helsingin nähtävyydet]]
| |||