Ero sivun ”Einsiedelnin luostari” versioiden välillä

84 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
p (korjattavaa/kielenhuolto)
 
== Historia ==
Vuonna 835 muutti benediktiinimunkki Meinrad [[Reichenau (saari)|Reichenaun]] saarelta erakoksi tähän paikkaan. Häntä seurasi muita erakkoja. Heidän joukossa oli Benno, joka oli lyhyen aikaa piispana [[Metz|Metzissä]]. Vuonna 934 yhdisti [[Strasbourg|strasbourgilainen]], edistyksellinen pappi nämä erakot benediktiiniluostariksi. Vuonna 947 , tuolloin Saksan kuninkaana ollut [[Otto I Suuri|Otto suuri]] vahvisti perustetun luostarin ja tavanomaisesti lahjoitti sille maa-alueita, kuten tuolloin oli tapana. [[Otto I Suuri|Otto suurenI Suuren]] lahjoitukseen kuului myös Ufnaun saari, jolla tuolloin oli naisluostariSäckingennunnaluostari Säckingen. Naisten luostariNunnaluostari sai korvauksestipuolestaan korvaukseksi muuta omaisuutta. Lisäksi Einsiedelnin luostarille annettiin apottinsa valinnnanvapaus ja koskemattomuus.
 
Kun ensimmäinen luostari paloi vuonna 1029 rakennettiin 1031–1039 kryptalla varustettu kolmilaivainen basilika kryptalla, joka antoi myöhemmän barokkisen kirkon muodon. Uuden rakennuksen perustuskivi asetettiin 10. toukokuuta 1031. Toinen basilika (alempi Münster ) rakennettiin 1230.
 
Keisari [[Henrik II Pyhä|HenriHenrik II]] lahjoitti 1018 luostarin käyttöön  229 km² kokoisen alueen.  Kloster ein Gebiet von 229 km² zur Nutzung. Luostari saiannettiin myös suojelijansuojelija, joka edusti sitä oikeudellisissa kysymyksissä. Lopulta nämä tuottoisat oikeudet meni Habsburgeille. 
 
Vuodesta 1114 tunnetaan luostarilla olleen rajakiistoja Schwyzin kantoonin kanssa. Ne ratkaistiinrajakiistoja, jotka hovioikeudessa ratkaistiin yleensä aina luostarin eduksi. Vuonna 1308 Habsburgien kuningas Albert I kuoleman jlkeenjälkeen kiistat kasvoivat jälleen merkittävästi. Vuonna 1314 valloittivat Schwyzin maanvinjelijät valloittivatluostarin ja ryöstivät luostarinsen. Tästä johtuen hyökkäsi Itävallan herttua Leopold I, joka tuolloin oli Einsiedelnin suojelija, hyökkäsi keski-sveitsiläisiä vastaan mutta hävisi heille 1315 taistelussakuuluisassa Morgartella[[Morgartenin taistelu|Morgartenin taistelussa]]. Ristiriita voitiin sopia vasta ​​vuonna 1350. Luostarimutta luostari menetti tuolloin huomattavan osan sen maanomistuksistaan.
 
Tulipalon jälkeen 1465 ja alempi Münster holvattiin. mutta kirkko oli jälleen liekeissä vuosina 1509 ja 1577.