Ero sivun ”Luonnollinen kieli” versioiden välillä

100 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Matematiikka ei ole formaali kieli (tässä tarkoitetussa mielessä).)
'''Luonnollinen kieli''' on [[kieli]], jolla ihmiset yleisesti [[Kommunikaatio|kommunikoivat]] keskenään, ja joka on kehittynyt ja siirtynyt sukupolvelta toiselle osana normaalia sosiaalista kanssakäymistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://users.jyu.fi/~tojantun/opetus/metodiikka/tutkimuksesta.pdf | Nimeke = Kielitieteellisen tutkimuksen lähtökohdista | Tekijä = Tommi Jantunen | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 8.1.2009 }}</ref> Tällaista kieltä kutsutaan ''luonnolliseksi'' erotukseksi toisaalta [[formaali kieli|formaaleista kielistä]] (kuten [[ohjelmointikieli|ohjelmointikielet]]), toisaalta [[keinotekoinen kieli|keinotekoisista kielistä]] (kuten [[esperanto]]).
 
Luonnollinen kieli on "luonnollista"”luonnollista” kolmessa eri mielessä:
* Kieli on syntynyt ja kehittynyt luonnollisesti tuhansien vuosien ajan ja muovautunut sellaiseksi, mikä kulloinkin on tarkoituksenmukaista.
* Ihmislapsi on [[kielen omaksuminen|omaksunut kielen]] luontaisesti, ilman muodollista opetusta, kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa.
* Ihmiset käyttävät kieltä yhteydenpitovälineenä ja hahmottavat sen avulla ympäröivän maailman [[verbaali]]sesti ja/tai viittoen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Karlsson, Fred | Nimeke = Yleinen kielitiede| Vuosi = 1999| Luku = | Sivu = 2| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Yliopistopaino| Tunniste = ISBN 951-570-417-0| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Luonnollisia kieliä ovat paitsi verbaaliset myös [[viittomakieliViittomakielet|viitotut kielet]], jotka ovat syntyneet ja kehittyneet [[Kuurous|kuurojen]] keskuudessa. Kaikilla luonnollisilla kielillä on oma sanastonsa/[[sanasto]]nsa tai [[Viittoma|viittomistonsa]] ja rakenteensa eli kielioppinsa[[kielioppi]]nsa. - Toisaalta jokainen yksittäinen luonnollinen kieli muuttuu vääjäämättömästi aikojen kuluessa käyttäjiensä keskuudessa, ja siitä syntyy samaan kieleen eri [[murre|murteita]]. Useita kieliä käyttävät [[Monikielisyys|monikieliset]] ihmiset saattavat puolestaan yhdistellä myös eri [[kieliryhmä|kieliryhmiin]] kuuluvien kielten sanastoja ja rakenteita toisiinsa. Näin voi kielten kontakteista voi syntyä aikojen kuluessa luonnollisia [[kontaktikieli]]ä, [[pidgin]]eitä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä name=>Anhava, Jaakko 1998:| ''Nimeke =Maailman kielet ja kielikunnat''. Tampere.| KaudeamusVuosi Kirja/=1998 Oy| Yliopistokustannus.Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Gaudeamus | Isbn =951-662-734-X }} {{lähde tarkemmin}}</ref>
 
==Lähteet==
 
{{Viitteet}}
 
70 356

muokkausta