|
[[Tiedosto:Friction alt.svg|right|thumb|Kitkavoima F<sub>f</sub> vastustaa voimaa F.]]
{{tämä artikkeli|käsittelee fysikaalista ilmiötä. Kitkan muita merkityksiä, katso [[kitka (täsmennyssivu)|täsmennyssivu]].}}
'''KitkatKitka''' eli '''liikevastus''' on kahden [[kiinteä olomuoto|kiinteän]] kappaleen toisiaan koskettavien pintojen välissä ilmenevää liikettä, tai liikkeen alkamista vastustava [[voima (fysiikka)|voima]]. [[Neste]]illä on sisäinen kitkatkitka, eli [[viskositeetti]], joka vaikuttaa nesteen juoksevuuteen. Nesteitä käytetään vähentämään liikepintojen välistä kitkaa.
'''KitkatkerroinKitkakerroin''' on [[normaalivoima]]n ja kitkavoiman suhdeluku ja sitä voidaan käyttää eri materiaalien keskinäisen kitkan vertailemiseksi. Kitka on ilmiö, jonka voittamiseksi kappaleen on tehtävä [[Työ (fysiikka)|työtä]] yhtälön ''W = Fs'' mukaisesti. Tällöin kappaleeseen varastoitunutta [[energia]]a muuttuu muiksi energian muodoiksi, kuten [[Lämpö|lämmöksi]].
== Mitä kitkatkitka on? ==
KitkatKitka johtuu pohjimmiltaan kappaleiden välisten todellisten kontaktien takana muodostuvan uuden pinnan luomiseen tarvittavasta työstä, sillä jokaiseen pintaan liittyy termodynaaminen pintaenergia<ref>{{Lehtiviite|Otsikko = A thermodynamic model of sliding friction|Julkaisu = AIP Advances|Ajankohta = maaliskuu, 2012|Julkaisija = American Institute of Physics|Tekijä = Makkonen, Lasse|Vuosikerta = 2|Numero = 1|www = http://dx.doi.org/10.1063/1.3699027}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Otsikko = Kitka sai vihdoin selityksen|Julkaisu = Tiede|Ajankohta = lokakuu 2012|Julkaisija = Tieteen tiedotus ry|Tekijä = Makkonen, Lasse|Sivut = 34-35}}</ref>. Vastaavasti kitkalämmitys johtuu kontaktien edessä katoavan pinnan vapauttamasta pintaenergiasta. Kokonaisuudessaan kitka on ilmiönä vaikeasti kuvattavissa, koska siihen vaikuttavat hyvin monet syyt, kuten koskettavien materiaalien kemiallinen koostumus, pintojen rakenne, väliaineet (esimerkiksi öljy ja vesi), [[staattinen sähkö]] ja ympäristön olosuhteet (esimerkiksi paine, lämpötila ja ilmankosteus). Kitkan tutkimus on oma tieteenalansa, jota kutsutaan [[tribologia]]ksi.
Kappaleille on olemassa sekä ''lepokitka'' että ''liikekitka''. Lepokitka pyrkii vastustamaan liikkeelle lähtöä, ja liikekitka pyrkii pysäyttämään jo alkaneen liikkeen. Lepokitka vaikuttaa siis kappaleen [[Nopeus|nopeuden]] ollessa nolla, ja liikekitka vaikuttaa, kun kappaleella on jokin liikenopeus. Lepokitka on yleensä suurempi kuin kappaleen liikekitka.<ref name="Inssi">[https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16747/KOESTUSLAITE.pdf?sequence=1 Insinöörityön tiivistelmä (30.4.2010)] Viitattu 10.7.2010</ref> Tunnetaan myös tapauksia, joissa liikekitka on suurempi kuin lepokitka.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = S.A.R. Naga, S.M.H. Naga ja M.O.A. Mokhtar | Otsikko = Kinetic frictional behaviour of alumino-silicate ceramics | Julkaisu = Tribology International | Ajankohta = 1992 | Vuosikerta = 25 | Numero = 2 | Sivut = 129–134 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 10.7.2010 | Kieli = {{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref>
| 