Ero sivun ”Naantalin luostari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
→Historia: lisäys kaksoisluostarista |
||
Rivi 9:
Rakennustyöt Ailosenniemellä lienevät alkaneet syksyllä [[1443]], mutta sisaret ja munkit siirtyivät luostariin ilmeisesti kesällä [[1444]]. Luostarin rakennukset ryhmittyivät luostarin kirkon ympärille. Lounaassa ja lännessä sijaitsivat munkkien tilat, pohjoisessa ja luoteessa nunnien tilat. Luostarin rakennuksista on nykyaikaan säilynyt vain vähäisiä muurinkatkelmia.<ref>Hiekkanen, Markus: ''Suomen keskiajan kivikirkot'' (2007), s. 106-107.</ref>
Tarkka jäsenmäärä tunnetaan vain vuodelta 1487; tuolloin luostarissa asui 54 sisarta ja kahdeksan pappisveljeä. Lisäksi oli kaksi diakoniveljeä ja kuusi maallikkoveljeä. Luostariyhteisön kukoistusaikaa kesti 1490-luvun alkuun saakka. Luostari oli siis [[kaksoisluostari]], jossa nunnat ja munkit elivät yhden esimiehen alaisena. Heillä oli kuitenkin erilliset asuin- ja ruokailutilat.
Vuoden 1495 ruttoepidemia oli ankara: luostarin ulkopuolella sijainneessa kartanossa, joka ilmeisesti toimi sairaalana, kuoli noin 50 henkeä. Epidemia ei levinnyt tuolloin luostariin, mutta vuoden 1508 ruton aikana kuoli 36 luostarin asukasta.<ref>Hiekkanen 2007, s. 108.</ref> [[Reformaatio]]n myötä luostari ei saanut enää ottaa uusia [[noviisi|noviiseja]].<ref>Nyman (1997)2009, s. 199.</ref> Luostarin toiminta alkoi näivettyä. Viimeiset [[reformaatio]]n jälkeiset vuosikymmenet olivat kovaa aikaa. [[Rälssi]]n edustajat ottivat haltuunsa jo ennen vuotta [[1533]] yli 40 luostarille kuulunutta maatilaa. Vuonna 1554 [[Mikael Agricola]] määräsi, ettei luostarissa enää saanut lukea [[Pyhä Birgitta|Pyhän Birgitan]] ilmestyksiä. Messun sai pitää ainoastaan jommallakummalla kansankielellä, ja silloinkin vain kun ehtoollisella oli kävijöitä.
| |||