Ero sivun ”Pohjois-Korean joukkotuhoaseet” versioiden välillä

Muut ydinasevallat ja [[Yhdistyneet kansakunnat|YK]] ovat tuominneet Pohjois-Korean joukkotuhoaseet, koska katsovat niiden uhkaavan rauhaa alueella. Pohjois-Korealle on määrätty kovat talouspakotteet joukkotuhoaseohjelmien johdosta.

Pohjois-Korea näkee mm. Etelä-Korean ja Yhdysvallat vihollisinaan. Niinpä maa varustautuu myös joukkotuhoasein näiden luomaa uhkaa vastaan.

Joidenkin asiantuntijoiden mielestä ydinaseet ovat Pohjois-Korealla osa poliittista peliä, jolla se pyrkii talouspakotteiden lopettamiseen sekä saamaan taloudellista apua kansainväliseltä yhteisöltä. Jotkut puolestaan väittävät, että maan nykyinen johtaja [[Kim Jong-un]] pyrkii pönkittämään valtaansa ydinaseiden avulla: johtaja näyttää kansalle, että hän pystyy vastaamaan vihamielisten valtioiden luomaan sotilaalliseen uhkaan.

Ensimmäiset Pohjois-Korean suuremmat ohjukset olivat vuonna 1969 Neuvostoliitosta hankittuja [[FROG]]-eli Luna-tykistöohjuksia mallia 5 ja 7, joihin sijoitettiin kemiallisia taistelukärkiä. Egypti toimitti neuvostoperäisiä [[Scud]] B -ohjuksia Pohjois-Koreaan 1976 vastineeksi avusta [[Jom kippur -sota|Jom kippur -sodassa]] [[Israel]]ia vastaan<ref>[http://news.bbc.co.uk/2/hi/asia-pacific/2564241.stm North Korea's missile programme] BBC News 27 May 2009</ref>.<ref name="fas_hwasong_5">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.fas.org/nuke/guide/dprk/missile/hwasong-5.htm | Nimeke =North Korean Missiles Hwasong 5 / Scud-B | Tekijä =Charles P. Vick | Selite = | Julkaisija =Federation of American Scientists | Viitattu =22.6.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref> Näiden pohjalta maa alkoi kehitellä Hwasong-ohjuksia, joita se pystyi tuottamaan itsenäisesti. [[Hwasong 5]] oli Scud B:n hieman muunneltu kopio, joka kantoi 1&nbsp;000 kilon taistelukärjellä 320 kilometriä. Kehittely valmista tekniikkaa vain vähän muuntelemalla onnistuikin melko hyvin, ja vuonna 1989 syntyi Scud C eli [[Hwasong 6]]. Tämän ohjuksen tarkkuus ([[CEP]]) oli noin -1&nbsp;000 metriä<ref>[http://www.missilethreat.com/missilesoftheworld/id.103/missile_detail.asp Scud C variant] Missilethreat</ref> ja se kantoi 500–700 kilometriä. Ohjus laukaistiin ensi kerran menestyksellä vuonna 1991, ja sitä alettiin sijoittaa asemiinsa 1992. Pohjois-Korea myi kyseisiä ohjuksia [[Iran]]iin, jossa ne nimettiin [[Shahab-2|Shahab-2:ksi]]. Pohjois-Korea saattoi nyt teoriassa uhata Etelä-Koreaa Hwasong-ohjuksillaan, kuitenkin ilman ydinkärkiä.

1990-luvun alussa [[Neuvostoliiton hajoaminen|Neuvostoliitto hajosi]] ja venäläiset myivät Pohjois-Korealle [[Musudan (ohjus)|Musudan]]-ohjuksen tekniikan. Musudan pohjautuu [[R-27|R-27 Zyb]]-ohjukseen. Tämäkin ohjus on melko vanhentunut, koska käyttää nestemäistä polttoainetta. Pohjois-Korea sai myös taktisia [[OTR-21 Totška]]-tykistöohjuksia, josta se loi oman ohjuksensa KN-02. Vaikka KN-02:n kantama on hyvin lyhyt, ohjuksen kiinteää polttoainetta käyttävä tekniikka on nykyaikainen. Kiinteä polttoaine mahdollistaa ohjuksen laukaisun suhteellisen lyhyessä ajassa. Mutta Pohjois-Korea ei kyennyt vielä vuoden 2010 tienoilla tuottamaan kyseistä kiinteää polttoainetta itsenäisesti. Huhtikuussa vuonna 2009 Pohjois-Korea testasi pitkän matkan ohjusta yrittäen laukaista sillä satelliitin maan kiertoradalle. Laukaisu [[Taepodong-2]]-ohjuksen muunnelmalla epäonnistui. Tarkkailijat arvioivat, ettei Pohjois-Korea kykene rakentamaan tarkkaa, toimivaa mannertenvälistä ohjusta.{{kenen mukaan}} Raketti lensi tällä kertaa pidemmälle kuin mikään muu Pohjois-Korean aiemmin laukaisema raketti, noin 3200&nbsp;km:n päähän. Rakettikoe herätti voimakkaita vastalauseita YK:ssa.

Pohjois-Korea esitteli vuoden 2015 paraatissaan mannertenvälisen [[KN 08|KN-08-ohjuksen]]. Sen uskottiin kantavan noin 6000-9000 km riippuen taistelukärjen painosta. Ohjuksen toimintavarmuudeksi arvioitiin 50%, joka on aiempien ohjusten varmuutta parempi<ref>[http://38north.org/wp-content/uploads/2015/12/38-North_ICBM-Report122215.pdf

A New ICBM for North Korea?] John Schilling, Jeffrey Lewis and David Schmerle www.38North.org December 22, 2015</ref>.

Pohjois-Korea kehittelee strategisia sukellusveneisiin sijoitettuja ohjuksia. Maatestit aloitetiin vuonna 2014. Maaliskuun vuonna 2015 tehty koe eoäonnistui, kun ohjus lensi vain muutamia satoja metrejä. Monet muutkin laukaisukokeet epäonnistuivat.

Maa teki kaksi koelaukaisua Sinpo-luokan sukellusveneestä heinä- ja elokuussa 2016. Heinäkuun kokeessa laukaisu onnistui, mutta ohjus lensi vain muutamia kilometrejä. Näin tämä koe epäonnistui<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.koreatimes.co.kr/www/news/nation/2016/07/485_208988.html|nimeke=N.Korea's SLBM test unsuccessful|viitattu=2016-09-10|ajankohta=2016-07-09}}</ref>. Elokuun koe onnistui ainakin melko hyvin, ohjus lensi 500 km<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2016082522220157_ul.shtml|nimeke=Pohjois-Korean johtaja: "Ohjuskoe oli suuri menestys"|viitattu=2016-09-10|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>. Kokeiltu Pukkuksong-1 "Pohjantähti-1" (KN 11)-ohjus on luultavasti hieman paranneltu [[R-27 Zyb]]. Sinpo-luokan sukellusvene toimii dieselillä ja sähköllä<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://globalsecurity.org/military/world/dprk/s-gorae.htm|nimeke=GORAE-Class Ballistic Missile Sub|julkaisu=globalsecurity.org|viitattu=2016-09-10|tekijä=John Pike}}</ref>.

Pohjois-Korea allekirjoitti [[ydinsulkusopimus|ydinsulkusopimuksen]] 1985. Koreat sopivat vuonna 1991 niemimaan ydinaseettomuudesta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = lobalglobal.finland.fi/Public/default.aspx?contentid=81464| Nimeke = Pohjois-Korean ydinasekriisin kronologia| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =global.finland | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC, The Guardian, Helsingin Sanomat, Yle, International Crisis Grou | Viitattu = 8.1.2016 | Kieli = }}</ref>.

Pohjois-Korea päästi [[IAEA]]:n tarkastajat maahan vasta vuonna 1992. [[IAEA]] ilmoitti vuoden 1993 tarkastuksensa jälkeen, että Pohjois-Korean antamat tiedot plutoniumin tuotannosta olivat osin puutteellisia. Pohjois-Korea uhkasi vetäytyä pois ydinsulkusopimuksesta tämän takia. Vuonna 1994 [[CIA]] väitti Pohjois-Korean tuottaneen yhden tai kaksi ydinasetta, ja YK väitti Pohjois-Korealla olevan riittävästi fissiometeriaalia yhtä ydinpommia varten.

Pohjois-Korea suostui helmikuussa 2007 sulkemaan reaktorinsa, lopettamaan ydinaseohjelmansa ja sallimaan [[IAEA]]:n tarkastukset, mikäli maalle toimitetaan raakaöljyä. [[IAEA]]:n tarkastajat kävivät maassa, ja Yongbyonin reaktori todettiin suljetuksi. Pohjois-Koreaan alettiin kuljettaa öljyä. Tämän johdosta Pohjois- ja Etelä-Korean välit lämpenivät.

Kiina ja Venäjä kehottivat Pohjois-Koreaa palaamaan ydinaseneuvotteluihin<ref>[http://yle.fi/uutiset/haku/hae.do?searchEngineName=lucySearch1&pageLength=20&optimized=true&includeSectionId=7&sortString=by_date_desc&publicationId=&includeSubSections=true&articleType=NEWSARTICLE&articleType=CURRENTSTORY&articleType=THEMELIFTUPARTICLE&pageNumber=1&searchtype=basic&timerange=all&dateFormat=dd.MM.yyyy&atLeastOne=pohjois-korea]</ref>. Kansainvälisestä hälystä huolimatta Pohjois-Korea karkotti ydinlaitoksistaan [[IAEA]]:n tarkastajat ja päätti aloittaa jälleen ydinasemateriaalin tuotannon Yongbyonin ydinlaitoksessa. Pohjois-Korea julkisti ydinohjelmansa muiden maiden vaatimuksesta vuonna 2008. Vuoden lopussa välit Etelä-Koreaan jälleen viilenivät.

Kun YK tuomitsi Pohjois-Korean satelliittilaukaisuyrityksen, maa irtautui kuuden valtion neuvotteluista ilmoittaen, ettei enää osallistu niihin. Pohjois-Korea ilmoitti vuosina 2010-2012 jatkavansa ydinneuvotteluja haluten samalla ruoka-apua maahan. Pohjois-Korea ja Yhdysvallat yrittivät taas lienyttää välejään vuonna 2012, jolloin Pohjois-Korea lupasi katkaista ydinohjelmansa vastineeksi ruoka-avusta. Ruoka-apu kuitenkin kariutui, kun huhtikuussa samana vuonna maa suoritti ohjuskokeen.

Maa kokeili osin epäonnistuen [[Pohjois-Korean ydinkokeet|ydinasettaan]] vuonna 2006. 25. toukokuuta 2009 Pohjois-Korea räjäytti voimakkaamman latauksen, joka oli epäilyksettä ydinase. Seuraavat ydinlatauksensa maa räjäytti vuosina 2013 ja 2015. Myös tammikuussa 2016 suoritetun ydinkokeen todellisesta luonteesta on esitetty länsimaissa epäilyjä: vaikka Pohjois-Korea väitti koetta vetypommiksi, monet tarkkailijat eivät uskoneet tätä.

* 2016: Tammikuussa maanalainen ydinkoe<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/maanjaristys-pohjois-koreassa-syyna-ydinkoe/5640594 | Nimeke = Pohjois-Koreassa voimakas maanjäristys – syynä pidetään ydinkoetta| Tekijä = | Tiedostomuoto =html | Selite = | Julkaisu =Mtv3 Uutiset Ulkomaat| Ajankohta = 06.01.2016| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Mtv3 STT AFP| Viitattu = 6.1.2016 | Kieli =suomi }}</ref>