Wikipedia

Ero sivun ”Kaarle IV (Ranska)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
kh
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{SuoratKapetingit}}
 
'''Kaarle IV Kaunis''', {{k-fr|Charles IV le Bel}} (n. {{Syntymä- ja kuolinaika|||1294|1|2|1328}}) oli viidestoista ja viimeinen ns.niin sanottuun [[Suorat kapetingit|suoraan Kapetingi-dynastiaankapetingidynastiaan]] kuulunut Ranskan[[Ranska]]n kuningas, joka hallitsi vuosina 1322–1328. Hän oli myös [[Navarran kuningaskunta|NavarraNavarran]]n kuningas nimellä Kaarle I, hän oli ennen valtaan tuloaan Marchen kreivi.
 
==Elämäkerta==
[[ImageTiedosto:Charles IV le Bel.jpg|left|thumb|200pxupright|Kaarle IV Kaunis]]
Hän oli vanhempiensa Ranskan kuninkaan [[Filip IV (Ranska)|Filip IV Hyvän]] sekä Ranskan ja Navarran kuningattaren Jeanne I:n kolmas poika ja kaikkiaan neljäs lapsi. Hänellä oli vain hyvin pienet mahdollisuudet kohota kuninkaaksi, koska niin moni oli vallanperimysjärjestyksessä ennen häntä.
 
Rivi 10:
 
==Hallituskausi==
Kaarle IV:n hallituskautena valtion kassa ammotti tyhjyyttään. Pääsyynä tyhjenemiseen olivat edellisten hallitsijoiden aikaiset vääränkäytökset. Kuitenkin koko Kaarlen hallitusajan valtiontalouden ongelmat olivat ongelmista keskeisimpiä. Rahan arvon muuttaminen, verot kauppatavaroille, lisävero, joka tehtiin paavin[[paavi]]n suostumuksella ja jonka syynä oli [[Ristiretket|ristiretkelle]] (1323) lähteminen, italialaisten omaisuuden takavarikointi sekä kunnallisten vapauskirjeiden myöntäminen olivat osa yrityksiä parantaa talouden tilannetta.
 
Kuitenkin lähes perinteiseen tapaan sai myös Kaarle IV osakseen [[Flaamit|flaamien]] kapinan vuonna 1323. Melko pitkään jatkunut kapinointi päättyi Arqesin rauhaan vuonna 1326. Koska Englannin kuningas [[Edvard II]] Plantagenêt oli kieltäytynyt vannomasta uskollisuudenvalaa Kaarlelle, niin tämä ilmoitti vuonna 1324 ilmoitti takavarikoivansa kyseisen alueen eli Guyennen. Takavarikoinnin toimitti Kaarlen setä Valoisin Charles, kuningas [[Filip IV (Ranska)|Filip IV Kauniin]] veli. Tämän takavarikoinnin jälkeen alue oli rauhatonta ja Lounais-Ranskassa sodat ja rauhanneuvottelut seurasivat toisiaan.
 
Samaan aikaan vuonna 1324 Kaarle IV teki laajan kiertomatkan Guyennen alueen läheisyydessä Languedocin alueella. Matka oli suuri menestys ja kuninkaalliset juhlat seurasivat toistaan. Tämä matka teki hänestä alueella hyvin suositun. Kuitenkin hänen piti veljiensä tavoin jatkaa ja tukea uudistuksia, joita aatelisto ja papisto oli häneltä edellyttänyt ennen valtaan tulemista.
 
Vuonna 1327 päätti Kaarle IV Kaunis päätti käyttää hyväkseen englantilaisten heikkoutta, olihan kuningas [[Edvard II]] kuollut erikoisissa olosuhteissa. Kaarle IV tarjosi julmaa ja ankaraa rauhaa: 50 000 markkaa korvausta sotakuluista, 60 000 puntaa vahinkojen korvausta sekä alueen miehittäminen, kunnes koko summa olisi maksettu.
 
==Uudistukset==
Rivi 33:
* 1308 Kaarle avioitui Blanche de Bourgognen kanssa. Vaimon sortuminen aviorikokseen aiheutti avioliiton purkautumisen vuonna 1322. Tällöin syyksi ei ilmoitettu aviorikosta vaan liian läheinen sukulaisuus aviopuolisoiden kesken. Avioliitosta syntyi tytär Jeanne de La Marche (1315–1321).
 
* Toisen vaimonsa Marie de Luxembourgin kanssa Kaarle avioitui vuonna 1322. Marie oli Luxembougin kreivin Henrik VII:n ja Marguerite de Brabant’n tytär. Marie kuoli lapsivuoteeseen vuonna 1324, joten avioliitto jäi hyvin lyhytaikaiseksi. Avioliitosta syntyi yksi synnytykseen kuollut poika, Louis.
 
* Kaarlen viimeinen vaimo oli Jeanne d’Evereux. Avioliitto solmittiin 5. heinäkuuta 1325 ja siitä syntyivät lapset Jeanne (1326–1327), Marie (1327–1341) ja Blanche (1. huhtikuuta 1328 – 8. helmikuuta 1345), joka syntyi postuumina eli isänsä kuoleman jälkeen.
 
==Kuolema==
Kaarle IV:n kuolema vain 33-vuotiaana jätti koko valtakunnan epävarmuuden tilaan. Kuningatar Jeanne oli viimeisillään raskaana, ja hän synnytti 1. huhtikuuta 1328. Oli järjestettävä [[sijaishallitsija]], ja Pariisiin kokoontuneet valtakunnan paronit valitsivat edesmenneen serkun Charles de Valoisin pojan Filip de Valoisin.
 
Kaarle IV haudattiin perinteisen menoin [[Saint-Denis’n Denis]]’n luostarin [[basilika (kirkko)|basilikaan]]an, jossa hänen edeltäjänsäkin lepäävät. [[Louvre]]n kokoelmassa on säilynyt Kaarle IV Kauniin ja Jeanne d’Evreux’in hautamuistomerkki.
 
==Kuka hallitsee Ranskaa?==
Olipa kysymyksessä sitten temppeliherrojen suurmestarin Jacques de Molayn suorittama Filip IV:n kiroaminen tai vain tavallisten yhteensattumien summa, niin Kaarle IV:n kauniin jälkeen esille tuli kysymys: '''Kuka Ranskaa hallitsee?''' Tämä kysymys askarrutti yhteiskuntaa jo ennen kuin Jeanne d’Evreux oli synnyttänyt tyttären edesmenneelle kuninkaalle. Hallitsijan kruunusta kilpailivat (tummennettuina):
 
Philippe III le Hardi †1285
Rivi 60:
Jeanne Jean I '''Edvard III'''
†1316
 
* Evreux’n kreivi Philippe, joka oli myös [[Navarra]]n kuningas. Hän oli [[Filip III (Ranska)|Filip III Rohkean]] pojanpoika ja siten Filip IV oli hänen setänsä, ja kuollut Kaarle IV hänen serkkunsa. Philippe oli avioitunut serkkunsa [[Ludvig X (Ranska)|Ludvig X:n]] tyttären Jeannen kanssa ja saanut avioliiton myötä Navarran kuninkaan tittelin. Jeanne oli aikoinaan syrjäytetty Ranskan vallanperimyksestä syynä epäily hänen mahdollisesta syntymisestään avioliiton tuotoksena, olihan hänen äitinsä ollut osallisena myös ns. Neslen tornin tapahtumiin. 1360-luvulla käyttöön otettu Saalilainen laki kuitenkin poisti lopullisesti Philippe Evreux’n mahdollisuudet vallanperimykseen.
 
* [[Englannin kuningaskuningaskunta|Englannin]] [[Edvard III]] oli [[Edvard II]]|Edvard II:n]] ja Ranskan Isabellen poika. Isalbelle oli itse Filip IV Kauniin tytär. Edvard III perusteli vaatimuksiaan sillä, että hän oli edesmenneen kuninkaan läheisin miespuolinen sukulainen, tosin äitinsä Isabellen kautta. Ranskan paronit osoittivat melkoista patriotismia, sillä he kieltäytyivät valitsemasta englantilaista hallitsijaa, vaikka koko Englannin aristokratia oli kielellisesti ja kultturellisestikulttuuriltaan ranskalaista. Sitä se oli ollut jo [[Vilhelm Valloittaja]]n ajoista lähtien.
 
* [[Filip VI (Ranska)|Philippe Valoisin kreivi]], joka oli Filip III pojan Valoisin kreivin Charlesin vanhin lapsi ja edesmenneiden kuninkaiden serkku. Seuraten isänsä jalanjälkiä Philippe oli merkittävien läänitysruhtinaiden johtaja ja tietenkin Ranskan pääri. Hänet oli nimetty heti Kaarle IV kuoleman jälkeen sijaishallitsijaksi ja siksi hänellä oli etulyöntiasema kilpailussa Ranskan kruunusta.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IV_(Ranska)”