Ero sivun ”Maria Temrjukovna” versioiden välillä

Vaikka Iivanan kerrotaan olleen mieltyneen hänen kauneuteensa, avioliitolla oli lähinnä poliittiset perusteet. Kabardikansa, jonka jäsen Temrjukovna oli, asui [[Kaukasia]]ssa [[Astrahanin kaanikunta|Astrahanin kaanikunnan]] etelärajan alueilla. Vuonna 1554 Iivana Julma valtasi kaanikunnan ja asetti sen [[vasalli]]hallitsijakseen [[Derviş Ali]]n. Kuitenkin jo seuraavana vuonna Derviş Ali nosti Venäjän valtaa vastustaneen kapinan, jonka Iivana taltutti 1556. Tällä kertaa Iivana rupesi vakiinnuttamaan valtaansa Kaukasiassa monin eri keinoin. Iivanan lailla kabardikansan hallitsija Temrjuk oli sodassa Krimin kaanikunnan kanssa, joten kabardit näyttäytyivät Iivanalle sopivina liittolaisina. <ref>{{kirjaviite|Tekijä=[[Kadir I. Natho]]|Nimeke=Circassian History|Vuosi=2009|Sivu=269-271|Julkaisija=Xlibris Corporation|Tunniste=ISBN 146531699X}}</ref> Myös Temrjuk halusi hyvät välit Moskovan Venäjän kanssa. Hän oli julistanut itsensä Venäjän vasalliksi ja lähettänyt Moskovaan poikansa Salmukin,<ref>Salmuk kastettiin kristityksi nimellä Mihail Temrjukovitŝ.</ref> josta Iivana piti. Liittolaissuhde vahvistettiin avioliitolla, jonka Iivana solmi Maria Temrjukovnan kanssa 21. elokuuta 1561. Iivanan edellinen vaimo [[Anastasia Romanovna]] oli kuollut elokuussa 1560 ja jo syyskuusta alkaen hän oli etsinyt uutta vaimoa, jonka kanssa solmittavalle avioliitolle oli etukäteen asetettu ulkopoliittisia tavoitteita. Iivana oli myös päättänyt, että tulevan vaimon täytyi tulla Venäjän ulkopuolelta, sillä hän ei halunnut avioliiton vahvistavan venäläisaateliston asemaa, kuten Anastasian kohdalla oli käynyt. Temrjukovna ei ollut ensimmäinen ehdokas, jota Iivana oli harkinnut, vaan hän oli aiemmin neuvotellut [[Puola-Liettua]]n kuninkaan [[Sigismund II]]:n kanssa naimakaupasta, joka olisi saattanut hänet yhteen Sigismundin sisaren Katariinan kanssa. Hän ehti myös harkita avioliittoa Ruotsin [[Kustaa Vaasa]]n sukuun, mutta Kustaa kuoli syyskuussa 1560.<ref name="Madariaga"/>