Ero sivun ”Evoluutio” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Evoluutio”: Vakautetaan eniten sotkettuja artikkeleita. (ks. kahvihuonekeskustelu). [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 1. tammikuuta 2017 kello 00.00 (U...
w: Viimeinen universaali esivanhempi
Rivi 3:
'''Evoluutio''' viittaa [[sukupolvi]]en myötä tapahtuviin muutoksiin [[Biologia|biologisten]] [[populaatio]]iden [[perinnöllisyys|periytyvissä]] ominaisuuksissa.<ref>Hall & Hallgrímsson: ''Strickberger's Evolution'', s. [http://books.google.com/books?id=jrDD3cyA09kC&pg=PA4 4–6].</ref> Evoluutioprosessit tuottavat monimuotoisuutta [[Biologinen hierarkia|biologisen hierarkian]] jokaisella tasolla, mukaan lukien [[Biodiversiteetti|lajien]] tasolla, [[Eliö|yksittäisten eliöiden]] tasolla ja [[molekyylievoluutio]]n tasolla.<ref>Hall & Hallgrímsson: ''Strickberger's Evolution'', s. 3–5.</ref>
 
Kaikki elämä maapallolla polveutuu [[Viimeinen universaali esivanhempi|universaalista esivanhemmasta]] joka eli noin {{Nowrap|3,5–3,8 [[miljardi]]a vuotta}} sitten.<ref name="Doolittle_2000">{{Lehtiviite |Tekijä=Doolittle, W. Ford |Ajankohta= Helmikuu 2000 |Otsikko=Uprooting the Tree of Life |Julkaisu=Scientific American |Julkaisupaikka=London |Julkaisija=Nature Publishing Group |Vuosikerta=282 |Numero=2 |Sivut=90–95 |Doi=10.1038/scientificamerican0200-90 |Issn=0036-8733 |Pmid=10710791 |Kieli={{en}}}}</ref><ref>{{Lehtiviite |Tekijä=Glansdorff, Nicolas; Ying Xu; Labedan, Bernard |Ajankohta= 9.7.2008 |Otsikko=The Last Universal Common Ancestor: emergence, constitution and genetic legacy of an elusive forerunner |Julkaisu=Biology Direct |Julkaisupaikka=London |Julkaisija=BioMed Central |Vuosikerta=3 |Sivu=29 |Doi=10.1186/1745-6150-3-29 |Issn=1745-6150 |Pmc=2478661 |Pmid=18613974 |Kieli={{en}}}}</ref> Toistuvat uusien lajien synnyt ([[Lajiutuminen|lajiutumiset]]), lajien sisäiset erilaistumiset (anageneesit) ja lajien menetykset ([[Sukupuutto|sukupuutot]]) voidaan päätellä yhteisistä [[biokemia]]llisista ja [[Morfologia (biologia)|morfologisista]] piirteistä sekä yhteisten [[DNA]]-jaksojen [[DNA:n sekvensointi|sekvensoinnista]].<ref>Panno: ''The Cell: Evolution of the First Organism'', s. xv-16.</ref> Nämä homologiset piirteet ja jaksot ovat samankaltaisimpia lajeissa, joiden sukuhaarojen eroamiseen yhteisestä esivanhemmasta on lyhin aika. Tätä tietoa voidaan käyttää [[Fylogenetiikka|rekonstruoimaan]] evoluution historiaa käyttäen sekä nykyisiä lajeja että [[Fossiili|fossiileja]]. Nykyisen [[Biodiversiteetti|biodiversiteetin]] kuviot ovat muotoutuneet sekä lajiutumisten että sukupuuttojen kautta.<ref>Futuyma: ''Assembling the Tree of Life'', s. 33.</ref> On arvioitu, että enemmän kuin 99&nbsp;% maapallolla eläneistä lajeista on kohdannut sukupuuton.<ref>Stearns & Stearns: ''Watching, from the Edge of Extinction'', s. [http://books.google.com/books?id=0BHeC-tXIB4C&pg=PA1921 x].</ref><ref name="NYT-20141108-MJN">{{Verkkoviite |Tekijä=Novacek, Michael J. |Ajankohta= 8. marraskuuta 2014 |Nimeke=Prehistory’s Brilliant Future |Osoite=http://www.nytimes.com/2014/11/09/opinion/sunday/prehistorys-brilliant-future.html |Julkaisu=The New York Times |Julkaisupaikka=New York |Julkaisija=The New York Times Company |Issn=0362-4331 |Viitattu=16. elokuuta 2015 |Kieli={{en}} }}</ref> Maapallolla on arvioitu olevan tällä hetkellä {{Nowrap|10–14 miljoonaa}} eliölajia,<ref>Miller & Spoolman: ''Environmental Science'', s. [http://books.google.com/books?id=NYEJAAAAQBAJ&pg=PA62 62].</ref> joista noin {{Nowrap|1,2 miljoonaa}} (14&nbsp;%) on dokumentoitu.<ref name="PLoS-20110823">{{Lehtiviite |Tekijä=Mora, Camilo; Tittensor, Derek P.; Adl, Sina; Simpson, Alastair G. B.; Worm, Boris |Ajankohta=23. elokuuta 2011 |Otsikko=How Many Species Are There on Earth and in the Ocean? |Julkaisu=PLOS Biology |Julkaisupaikka=San Francisco, CA |Julkaisija=PLOS |Doi=10.1371/journal.pbio.1001127 |Issn=1544-9173 |Pmc=3160336 |Pmid=21886479 |Kieli={{en}} |www=http://journals.plos.org/plosbiology/article?id=10.1371/journal.pbio.1001127 |Viitattu=16. elokuuta 2015}}</ref>
 
1800-luvun puolivälissä [[Charles Darwin]] laati [[Luonnonvalinta|luonnonvalinnan]] kautta tapahtuvalle evoluutiolle [[Tieteellinen teoria|tieteellisen teorian]], jonka hän julkaisi kirjassaan ''[[Lajien synty]]'' (1859). Luonnonvalinnan kautta tapahtuva evoluutio on prosessi, joka voidaan päätellä kolmesta populaatioita koskevasta [[tosiasia]]sta: 1) morfologiaa, fysiologiaa ja käyttäytymistä määrittelevät piirteet vaihtelevat yksilöiden välillä ([[Fenotyyppi|fenotyyppinen variaatio]]), 2) eri piirteet antavat erisuuruiset eloonjäämisen ja lisääntymisen todennäköisyydet (differentiaalinen [[kelpoisuus]]) ja 3) piirteet voivat periytyä sukupolvelta toiselle (kelpoisuuden [[heritabiliteetti]]).<ref name="Lewontin70" /> Näin ollen populaation jäsenet korvautuvat peräkkäisissä sukupolvissa jälkeläisillä, joiden vanhemmat olivat paremmin [[Adaptaatio|sopeutuneita]] selviytymään ja lisääntymään ympäristössä, jossa luonnonvalinta tapahtuu. Tämä prosessi tuottaa ja säilyttää piirteitä, jotka ovat näennäisesti sopeutuneita niiden suorittamiin toiminnallisiin tehtäviin.<ref>Darwin: ''On the Origin of Species'', s. [http://darwin-online.org.uk/content/frameset?itemID=F373&viewtype=text&pageseq=477 459].</ref> Luonnonvalinta on ainoa tunnettu syy [[adaptaatio]]lle, mutta se ei ole ainoa tunnettu syy evoluutiolle. Muita ei-adaptiivisia syitä [[mikroevoluutio]]lle ovat [[mutaatio]]t ja [[geneettinen ajautuminen]].<ref name="Kimura M 1991 367–86">{{Lehtiviite |Tekijä=Kimura, Motoo |Vuosi=1991 |Otsikko=The neutral theory of molecular evolution: a review of recent evidence |www=https://www.jstage.jst.go.jp/article/jjg/66/4/66_4_367/_article |Julkaisu=The Japanese Journal of Human Genetics |Julkaisupaikka=Mishima, Japan |Julkaisija=Genetics Society of Japan |Vuosikerta=66 |Numero=4 |Sivut=367–386 |Doi=10.1266/jjg.66.367 |Issn=0021-504X |Pmid=1954033 |Kieli={{en}}}}</ref>