Ero sivun ”Astrahanin sotaretki” versioiden välillä

1550-luvulla Venäjä valtasi [[Astrahanin kaanikunta|Astrahanin kaanikunnan]] ja laajeni näin [[Kaukasia|Pohjois-Kaukasia]]an, jota Osmanien valtakunta ja etenkin heidän liittolaisensa ja [[vasalli]]nsa Krimin kaanikunta pitivät etupiireihinsä kuuluvana alueena. Krimin tataarit olivat sotineet Venäjää vastaan jo pitkään, mutta Osmanien valtakunnan vuosien ajan harkitsema operaatio alkoi vasta kesällä 1569, jolloin turkkilaisten ja [[Krimin tataarit|Krimin tataarien]] muodostama sotaretkikunta alotti marssin [[Don]]- ja [[Volga]]-jokien väliselle alueelle.<ref name="MEDIEVAL2"/><ref name="Davies-12-13"/>

Sotaretkeen sisältyi olennaisena osana suunnitelma joet yhdistävän kanavan kaivamisesta, minkä valmistuttua entinen Astrahanin kaanikunta voitaisiin vallata venäläisiltä. Jokien alajuoksujen hallinta ja niiden välisen kanavan valmistuminen olisi merkinnyt koko niiden eteläpuolisen Kaukasian hallintaa sekä suoraa vesikulkureittiä Mustanmeren ja [[Kaspianmeri|Kaspianmeren]] välille. Sotaretkeä ja kanavan kaivamistöitä hankaloittivat huollon järjestämisen vaikeus ja [[aro]]maaston haastavat olosuhteet sekä tataarien ja turkkilaisten välillä ollut epäluottamus enemmän kuin venäläisten vastatoimet. Alkusyksyllä osmani- ja tataariarmeijoille annettiin vetäytymiskäsky, ja ne poistuivat Astrahanista marssien osittain kuivan ja hedelmättömän, ja osittain soisen ja upottavan aroalueen halki. Turkkilaiset kärsivät paluumarssilla suurimmat tappionsa janon ja nälän vuoksi paluumarssin aikana. Ensimmäinen Venäjän ja Osmanien valtakunnan yhteenotto päättyi jälkimmäisen sotilaalliseen tappioon, joskin seuranneissa neuvotteluissa osmanit saivat ajettua läpi osan sodalle asettamistaan tavoitteista.<ref name="MEDIEVAL2"/><ref name="Davies-12-13"/>