Ero sivun ”Etruskit” versioiden välillä

Etruskien käyttämä [[etruskin kieli]] tunnetaan hyvin vaillinaisesti. Vaikka sitä kirjoitettiin hyvin tunnetulla [[kreikkalaiset aakkoset|kreikkalaisten aakkosten]] muunnelmalla, siitä on säilynyt ja kyetty kääntämään vain katkelmia. Niiden perusteella kuitenkin tiedetään, ettei kieli ollut [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalainen]] eikä sille ole löydetty nykykielten joukosta muitakaan kielisukulaisia. Viimeinen nimeltä tunnettu etruskin taitaja oli Rooman keisari [[Claudius]] (k. 54 jaa.). Viimeiset etruskin osaajat lienevät olleet perinteisetperinteisiä roomalaisetroomalaisia ennustajatennustajia, joiden toiminta [[kristinusko]]n myötä kiellettiin.<ref>[http://www.mariamilani.com/ancient_civilisation_civilization/ancient_etruscans.htm The ancient Etruscans, their origins, culture and downfall], Giovanni Milani, tallennettu 13.11.2012</ref> Viimeinen maininta kielen käytöstä on vuodelta 410, kun etruskipapeilta pyydettiin salamia torjumaan [[Visigootit|visigoottivalloittajia]].<ref name=”eb”>{{Verkkoviite | Osoite = https://global.britannica.com/topic/ancient-Italic-people | Nimeke = Ancient Italic people: The Etruscans | Tekijä = Nancy Thomson de Grummond | Ajankohta = 2015 | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 5.9.2016 }}</ref>

Etruskien uskonto oli monien lähteiden perusteella luonteeltaan kohtalonuskonto. Papit ottivat selvää kansojen ja ihmisten ennalta määrätyistä [[kohtalo]]ista ennustustaidoillaanennustuksissaan. Tarkkaan määriteltyjen riittien[[riitti]]en tavoitteena oli säilyttää sopusointu jumalien kanssa, sillä jumalien odotettiin rankaisevan ihmisiä salamoilla. Riitit pohjautuivat pappien pyhiin kirjoihin. Sopusointua tavoiteltiin myös [[Votiivilahja|votiivilahjoilla]].<ref name=”nielsen-uskonto” />

Etruskit rakensivat kaupunkeihinsa suuria temppeleitä 600–500-lukujen eaa. vaihteesta alkaen. Kaupunkeihin tehtiin myös viemäreitä, kanavia, kastelulaitteita, tunneleita ja kallionleikkauksia, joista osa on nykyäänkin käytössä.<ref name="cas"/> Maanrakentajina erityisen taitavat etruskit kehittivät [[Holvi|holvirakenteen]], joka mahdollisti uudenlaiset ratkaisut kaikessa rakentamisessa. Sen ansiosta monet etruskien sillat ja portit ovat yhä käytössä.<ref>Kaimio, Jorma; teoksessa ''Kulttuuri antiikin maailmassa'', s. 116.</ref>

Etruskeista tunnetaan parhaiten heidän hautansa. Etruskihaudat ovat säilyneet paremmin kuin muu aineisto, sillä ne sijaitsevat kaupunkien ulkopuolella paikoissa, joihin myöhempi asutus ei ehtinyt levitä. Etruskien hautatyypit vaihtelevat suuresti ajanjakson ja paikkakunnan mukaan. Etrurian pohjois- ja sisäosissa myöhäisen pronssikauden ja varhaisen rautakauden polttohautausriitti[[polttohautaus]]riitti jäi vallitsevaksi. Etelä-Etruriassa omaksuttiin ruumishautaus, sillä alueen kivilaadut säilyttävät ruumiit suhteellisen siisteinä ja hajuttomina.<ref>Nielsen (''Etruskit'', 2003), s. 103.</ref>

Poltetut ruumiit sijoitettiin koristeltuihin tuhkauurniin, joitka koristeltiin. Ajan myötä yhden hengen kuoppahautaukset vaihtuivat koko perheen tai suvun kammiohautoihin. [[Nekropoli|Nekropoleissa]] vanhimmat haudat ovat keskellä, ja niiden ympärille sijoitettiin uudempia hautoja ilmeisesti perheryhminä. Hautakammiot rakennettiin kivestä maan päälle tai ne louhittiin kallioon.<ref>Nielsen (''Etruskit'', 2003), s. 104–105.</ref>

Villanova-kaudella hautoihin laitettiin vielä melko vähän tavaraa, mutta orientalisoivalla kaudella haudat täytettiin arvokkaalla tavaralla.<ref>Esposito, Anna Maria & Maggiani, Adriano (''Etruskit'', 2003), s. 106.</ref> Etruskien yläluokka osoitti varallisuuttaan rakentamalla suuria perhehautoja, joita kutsutaan nimellä ''[[tumulus]]''. Hautakammiot jäljittelivät taloja, ja niitä koristeltiin seinämaalauksin ja suurin terrakotta- ja pronssiveistoksin. Ajan mittaan tämä hautojen ylellisyys alkoi vähentyä, kun uskonnollinen toiminta siirtyi temppeleihin, mutta silti Etrurian rikkauksista merkittävä osa sijoitettiin hautoihin. Nykyajan kannalta tämä on eduksi, sillä haudoissa taideaarteet ovat säilyneet meidän päiviimme saakka.<ref name="cas"/>