Ero sivun ”Etruskit” versioiden välillä

Etruskiväestön alkuperästä on eri käsityksiä, eikä arkeologinenkaan materiaali ole asiaa ratkaissut. [[Herodotos]] mainitsi etruskien lähteneen [[Lyydia]]sta, mutta [[Dionysios Halikarnassolainen|Dionysios Halikarnassolaisen]] mukaan he olivat Italian alkuperäiskansa. Mahdollisena pidetään myös sitä, että etruskikulttuuri syntyi vuoden [[1000 eaa.]] tienoilla [[Anatolia|Vähä-Aasiasta]] saapuneiden tyrrheenien vähitellen sekoittuessa alkuperäisväestöön.<ref name="pikkujättiläinen">{{Kirjaviite | Tekijä = Zetterberg, Seppo (toim.) | Nimeke = Maailmanhistorian pikkujättiläinen| Vuosi = 2006| Sivu = 139–142 | Julkaisija = WSOY| Tunniste = | Viitattu =4.9.2016 }}</ref><ref>Kaimio (''Etruskit'', 2003), s. 11–13.</ref> [[Thukydides|Thukydideksen]] mukaan etruskit ('tyrrheenit') olivat Vähä-Aasian rannikon [[Lemnos|Lemnoksen]] saaren asukkaita. Saarella tiedetäänkin puhutun 500-luvulla eaa. kieltä, joka on etruskin kielen ainoa tunnettu sukulaiskieli.<ref name="nielsen-13">Kaimio (''Etruskit'', 2003), s. 13.</ref>

1800-luvulla esitettiin teoria, että etruskit olisivat tulleet Italiaan pohjoisesta. Teoria perustui siihen, että Villanova-kauden tavatAlppien japohjoispuolisten esineetalueiden muistuttavattavoissa Alppienja pohjoispuolisiaesineissä tapojaoli jayhteisiä esineitäpiirteitä. Tällä teorialla ei kuitenkaan nykyisin ole enää juuri kannatusta.<ref name=”eb” />

Kreikkalaiset käyttivät etruskeista nimitystä ''tyrrhēnoi'', 'tyrrheenit' tai 'tyrseenit'<ref name="nielsen-13" />, ja roomalaiset nimityksiä ''etrusci'' ja ''tusci''.<ref name="pikkujättiläinen" /><ref name="naut" /> Roomalaisten mukaan etruskit kutsuivat itseään nimellä ''rasenna''. Sana tarkoitti etruskin kielessä kuitenkin ilmeisesti 'julkista'’julkista’ tai 'valtiolle’valtiolle kuuluvaa'kuuluvaa’, mutta ei kansannimeä.<ref>Kaimio, Jorma; teoksessa ''Kulttuuri antiikin maailmassa'', s. 105.</ref>

Italian niemimaalla vallitsi pronssikauden lopulla 1000–900-luvuilla eaa. yhtenäinen subapenniininen kulttuuri, josta [[Rautakausi|rautakauteen siirryttäessä kehittyi alueellisia kulttuureja. Etruriassa asutus alkoi siirtyä jo [[Pronssikausi|pronssikauden]] lopulla tasangoilta kukkuloille, joilla niistä myöhemmin kehittyi etruskikaupunkeja.<ref name="nielsen-13" />

Rooma oli 500-luvulla eaa. roomalaisen historiankirjoituksen mukaan etruskivallan alla. Rooman viidenneksi kuninkaaksi nousi rauhanomaisesti etruskilainen [[Tarquinius Priscus]], jonka poika tai pojanpoika [[Tarquinius Superbus]] oli kaupungin seitsemäs kuningas ja samalla viimeinen etruskikuningas. Etruskivallan aika oli Roomassa kukoistuksen aikaa.<ref name="nielsen-15-16">Kaimio (''Etruskit'', 2003), s. 15–16.</ref> Etruskit kehittivät Roomaa sekä rakentamalla sen keskustaa että kehittämällä kauppaa. Kaupungin viemärijärjestelmä ''[[Cloaxa Maxima]]'' on etruskien rakentama. Lähellä [[Forum Romanum|Forumia]] oli etruskien kauppakortteli [[Vicus Tuscus]]. Etruskikuninkaat nostivat Etrurian tapaan Roomassa etuoikeutetun hallitsevan luokan, patriisit. Etruskit ja patriisit liittoutuivat yhteen alempia yhteiskuntaluokkia vastaan.<ref name="cas" /> Lopulta kuitenkin etruskivalta ja kuningasvalta Roomassa päättyi, kun roomalaiset kyllästyivät kuningas Tarqinius Superbuksen tyrannimaiseen johtamiseen.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Rooman kuningasaika| Julkaisija = Karisto| Vuosi =2001| Tekijä = Pekka Tuomisto| Suomentaja =| Luku = | Sivu = | Sivut = 212, 221, 260-267, 279| Selite =| Julkaisupaikka = Hämeenlinna| Tunniste = | Isbn =951-23-4212-X}}</ref>

Rooman politiikkaan kuului se, että valvontaan otetut alueet saivat säilyttää oman kielensä ja kulttuurinsa erityispiirteet. Sen ansiosta etruskilainen kulttuuri ja kieli säilyivät aina 1.ensimmäiselle vuosisadalle eaa. saakka. [[Liittolaissota|Liittolaissodan]] päätteeksi 80-luvulla eaa. etruskit saivat Rooman kansalaisoikeudet Italian muiden kansojen ohella. Sen jälkeen vuoteen 30 eaa. saakka etruskit olivat vahingokseen Rooman sisäisissä sodissa väärällä puolella.<ref>Nielsen et al. 2003, s. 9, 17.</ref> Etruskit roomalaistuivat lähes täysin ajanlaskun alkuun mennessä.<ref name="pikkujättiläinen" /> Etruskinkielisiä piirtokirjoituksia tai tyypillisiä hautoja ei ole löydetty enää ajanlaskun alun ajoilta. Roomassa eli tosin vielä senkin jälkeen etruskiylimyksiä ja etruskilaisia ennustajapappeja.<ref>Kaimio (''Etruskit'', 2003), s. 17.</ref>