Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa, 2 vuotta sitten
p
[[Talvisota|Talvisodan]] alla ja sen aikana Kivimäki neuvotteli Suomen hallituksen edustajana [[Tukholma]]ssa ja [[Berliini]]ssä.<ref name="KB" /> Hän yritti huonolla menestyksellä saada [[Ruotsi]]n tai [[Saksa]]n antamaan aseapua Suomelle. Kivimäki matkusti aluksi Tukholmaan Suomen hallitukselta neuvotteluvaltakirjan saaneen [[Ragnar Nordström]]in kanssa. Nordströmin palattua Suomeen hän jäi pääministeri Rytin toiveesta yksinään Tukholmaan jatkamaan tunnusteluyrityksiä.<ref>Kivimäki 1965, s. 118–128.</ref> Välittömästi talvisodan jälkeen Kivimäki toimi puheenjohtajana [[Karjalan evakot|siirtoväen]] pika-asuttamista pohtineessa komiteassa, joka laati mietintönsä pikavauhtia huhtikuun 1940 puoleenväliin mennessä.<ref name="KB" />
 
Elokuussa 1940 Kivimäki nimitettiin pääministeri Rytin toiveesta Suomen viralliseksi lähettilääksi Saksaan, vaikkei hänellä ollut kokemusta diplomaatin tehtävistä. Vastaavasti [[Moskova]]an lähetettiin samaan aikaan [[J. K. Paasikivi]]. Kivimäen toimenkuvaksi muodostui alusta alkaen [[Natsi-Saksa|Saksan]] poliittisen ja pian myös sotilaallisen tuen tavoittelu Suomelle (ks. [[Suomen ja Saksan lähentyminen 1940–1941]]), minkä ensimmäisen vaiheen muodosti [[Suomen ja Saksan kauttakulkusopimus]]. Hän omaksui raporteissaan Saksan intressien mukaisen näkökulman ja suositteli Suomen hallitukselle saksalaisten toiveiden toteuttamista maan sisäisissäkin asioissa, muun muassa [[vapaamuurarit|vapaamuurarien]] toiminnan kieltämistä.<ref name="KB" /> [[Petsamon nikkelikiistanikkeli]]nkiistan aikana hän suositteli Rytin hallitukselle Saksan ulkoministeriöstä [[Ernst von Weizsäcker]]iltä kuulemiensa vihjailujen perusteella, ettei Suomen tarvitsisi taipua Neuvostoliiton vaatimuksiin.<ref>Kivimäki 1965, s. 152–153.</ref> Kivimäki leimautuikin nopeasti saksalaisten käsikassaraksi, ja joulukuussa 1940 hänet nimettiin Neuvostoliiton nootissa niiden henkilöiden joukossa, joita ei tulisi valita Suomen presidentiksi [[Kyösti Kallio]]n jälkeen.<ref name="KB" /> Hän ei ollut ehdolla, mutta sai silti [[Suomen presidentinvaali 1940|vaalissa]] yhden äänen.<ref>[http://www.presidentti.fi/public/download.aspx?ID=40831&GUID={5AA6C939-80BA-4192-9EBB-D47C70C82D5D} Presidentinvaalit 1919-1926] Tasavallan presidentin kanslia. Viitattu 3.2.2015.</ref>
 
Kivimäki kuului niihin harvoihin suomalaisiin, jotka olivat etukäteen tietoisia Saksan tulevasta [[Operaatio Barbarossa|hyökkäyksestä itään]] ja Suomelle varatusta roolista siinä, mutta hän ei ollut kaikkein keskeisimmässä asemassa Suomen ja Saksan välisestä yhteistyöstä sovittaessa. Hän tuki [[Suomalainen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoona|suomalaisen SS-vapaaehtoispataljoonan]] perustamista keväällä 1941. Sodan alettua kesäkuussa 1941 Kivimäki lähetti pitkään Suomen hallitukselle optimistisia arvioita Saksan sotamenestyksestä, joskin muuttui [[Stalingradin taistelu|Stalingradin tappion]] 1943 jälkeen hieman skeptisemmäksi. Yksi hänen tietolähteistään oli [[Heinrich Himmler]]in henkilääkärinä toiminut suomalainen [[Felix Kersten]], joka välitti hänelle tietoja Saksan ylimmän johdon sisäpiiristä. Kivimäkeä kaavailtiin Suomessa uudelleen pääministeriksi rauhanhallitukseen keväällä 1943 ja vielä elokuussa 1944, mutta hanke kariutui, sillä Kivimäki ei ollut halukas katkaisemaan suhteita Saksaan tai tunnustelemaan rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman saksalaisten hyväksyntää. Hän jatkoi lähettiläänä Suomen ja Saksan suhteiden katkeamiseen syyskuussa 1944 saakka.<ref name="KB" />
21 118

muokkausta