Ero sivun ”Salomonkatu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 18:
Puu­rivistön muut puut kaatuivat ilmeisesti Helsingissä 28. elokuuta 1890 riehuneessa [[Hirmumyrsky Suomessa vuonna 1890|myrskyssä]], mutta jäljelle jäi vuonna 1830 istutettu [[salava]], joka myöhemmin tuli tunnetuksi "[[Lasipalatsin salava]]na",<ref name=Piilipuu10>{{kirjaviite | Tekijä = Kristina Rive | Nimeke = Vanhan piilipuun alla | Sivu = 10 | Luku = Vanhan luonnonmuistomerkin eli piilipuun tarina | Kirjoittaja = Camilla von Bonsdorff | Julkaisija = Helsingin kaupungin rakennusvirasto | Vuosi = 2004 | Tunniste = ISBN 952-473-350-1 | www = http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/Vanhan_piilipuun_alla.pdf}}</ref> ja sitä on usein sanottu Helsingin kuuluisimmaksi puuksi.<ref name=Piilipuu12>{{kirjaviite | Tekijä = Kristina Rive | Nimeke = Piilipuun pitkät jäähyväiset | Sivu = 13 | Luku = Vanhan luonnonmuistomerkin eli piilipuun tarina | Kirjoittaja = Pertti Mustonen | Julkaisija = Helsingin kaupungin rakennusvirasto | Vuosi = 2004 | Tunniste = ISBN 952-473-350-1 | www = http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/Vanhan_piilipuun_alla.pdf}}</ref> Puu jäi myöhemmin keskelle Salomon­kadun ajo­rataa, mutta vuonna 1924 se rauhoitettiin [[luonnonmuistomerkki]]nä<ref name=Piilipuu12 /> ja ympäröitiin myöhemmin rautaisella aidalla. Se kaatui myrskyssä 29. joulukuuta 2003<ref name=Piilipuu12 />, Sitä ennen siitä oli kuitenkin otettu [[pistokas|pistokkaita]], ja sen yhdestä pistokkaasta otettu pistokas istutettiin kaatuneen salavan entiselle paikalle Paasikiven aukion reunaan.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/42987-lasipalatsin-uusi-salava-istutetaan-tana-kevaana | Nimeke = Lasipalatsin uusi salava istutetaan tänä keväänä | Julkaisija = Helsingin uutiset | Ajankohta = 12.3.2011 | Viitattu = 2.1.2014}}</ref>
 
Salomonkatu sai nimensä vuonna 1906 [[Töölö]]n asemakaavan vahvistamisen yhteydessä. Vuonna 1909 nimi muutettiin muotoon Salomoninkatu, mutta vuonna 1928 se palautettiin nykyiselleen.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Helsingin kadunnimet | Sivu = 133 | Julkaisija = Helsingin kaupungin nimistötoimikunta | Vuosi = 1970}}</ref> Alkuperäisen asemakaavan mukaan Salomonkatu ulottui vain nykyiseltä Mannerheimin­tieltä Olavinkadulle,<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://ptp.hel.fi/kaavat/447.pdf | Nimeke = Plan till utvidgning af Helsingfors stad emot nordvest (Kartta Helsingin kaupungin luoteisesta laajennuksesta) | Julkaisija = Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu | Viitattu = 2.1.2014}}</ref> mutta vuonna 1938 vahvistetun asemakaavan mukaan sitä jatkettiin Malmin­kadulle saakka.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://ptp.hel.fi/kaavat/1808.pdf | Nimeke = Asemakaavan muutos koskeva kortteleita n:o 179, 215, 216 ja 217 sekä asemakaavamääräyksen vahvistaminen tonteille n:o 10 ja 11 Malminkadun varrella korttelissa N:o 154 sekä tontille N:o 36 korttelissa N:o 162 Helsingin kaupungin IV kaupunginosassa | Julkaisija = Helsingin kaupungin paikkatietopalvelu | Viitattu = 2.1.2014}}</ref> Suunnitelmissa oli tuolloin muodostaa Salomonkatu osaksi kaupungin keskustasta [[Länsisatama]]an johtavaa pääliikenneväylää.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = <ref>{{kirjaviite | Nimeke = Kertomus Helsingin kunnallishallinnosta 64, 1938 | Sivu = 80 | Luku = Kaupunginvaltuusto, asemakaavakysymykset | Julkaisija = Helsingin kaupungin tilastokeskus | Vuosi = 1940 | www = http://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1938/1938_13.pdf}}</ref>
 
Kun [[kansalaissota|kansalais­sodassa]] vuonna 1918 tuhoutuneen Turun kasarmin alueelle 1930-luvulla perustettiin Helsingin [[linja-autoasema]], Salomonkadusta tuli pääasiassa joukko­liikenteen väylä, jonka keskiosa kulki linja-autojen laituri­alueen reunaa pitkin. Linja-autojen lähtö­laitureita oli aikoinaan Salomonkadun pohjois­puolellakin, nykyisen Hotelli Presidentin tontilla, ennen kuin hotelli rakennettiin. Salomon­kadun länsipään alla oleva joukko­liikenne­tunneli valmistui 1970-luvun lopulla. <ref>{{kirjaviite | Tekijä = Virpi Kuukka-Ruotsalainen, Simo Airaksinen, Mikko Lehmuskoski, Maija Musto, Pentti Murole | Nimeke = Jotu: Joukkoliikenteen nopeuttaminen keskeisenä kilpailutekijänä | Luku = 4.6. Joukkoliikennekadut | Sivu = 43 | Julkaisija = Liikenne- ja viestintäministeriö | Vuosi = 2007 | Tunniste = ISBN 978-952-201-935-6 | www = http://www.lvm.fi/fileserver/LVM53_2007.pdf}}</ref> Alun perin sen itäpäästä johti ramppi Salomonkadulle, Tennispalatsin edustalle, mutta Kampin keskuksen rakennus­töiden yhteydessä se muutettiin päättymään terminaaliin.