Ero sivun ”Etruskit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
johdannon laajennus artikkelin pohjalta
→‎Alue ja kaupungit: pitempi luettelo kaupungeista
Rivi 46:
==Alue ja kaupungit==
{{Pääartikkeli|[[Etruria]]}}
Etruskien ydinalue oli [[Etruria]] nykyisen [[Toscana]]n kohdalla, ja laajimmillaan heidän alueensa ulottuivat [[Po]]-joelta [[Campania]]an. Pohjoisessa vastaan tulivat [[keltit]], etelässä [[antiikin Kreikka|kreikkalaiset]] siirtokunnat. Etruria muodostui hajanaisesta joukosta kaupunkivaltioita, joita yhdistivät kieli, uskonto ja yhteiskunnalliset olot.<ref name="pikkujättiläinen" /> TärkeimpiäTärkeimmät kaupunkejaetruskikaupungit etelästä pohjoiseen (nykyisine nimineen) olivat [[Veji]], [[TarquiniaCerveteri]], [[CaereTarquinia]], [[PopuloniaVulci]] ja, [[Vetulonia]].<ref>{{Verkkoviite|, Osoite=[[Roselle]], http://oncampus.richmond.edu/academics/classics/students/belanger/cervetarquin.html[[Populonia]], |[[Orvieto]], Nimeke[[Perugia]], =[[Chiusi]], The[[Cortona]], Etruscan[[Arezzo]], Tombs[[Volterra]] atja Cerveteri and Tarquinia | Julkaisija[[Fiesole]].<ref name="nielsen-40" Richmond University}}</ref>

Kaupunkivaltioiden pinta-alat vaihtelivat huomattavasti. Etelässä keskukset olivat tiheässä, joten alueetkin jäivät pieniksi. [[Volterra]]n alueella oli enemmän tilaa, mutta maasto oli vähemmän tuottoisaa.<ref name="nielsen-40" /> Pinta-alaltaan suurin kaupunki oli Veji, 242 hehtaaria.<ref name="nielsen-40">Nielsen ym. 2003, s. 40.</ref>
 
Etruskit rakensivat kaupunkinsa usein kukkuloiden ja jyrkänteiden harjalle, missä niitä oli helppo puolustaa.<ref>Nielsen ym. 2003, s. 34.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://plaza.fi/matkalaukku/eurooppa/italia/umbria/orvieto-kaupunki-kukkulan-huipulla | Nimeke =Orvieto - Kaupunki kukkulan huipulla| Tekijä = Hanna Näsänen| Ajankohta = 8.1.2009| Julkaisija =Plaza.fi | Viitattu = 24.3.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.domspe.org/etruscans/obsession.html | Nimeke =Obsession with Death | Tekijä = Kozlowski, Jaime | Ajankohta = | Julkaisija =Domspe.org | Viitattu = 24.3.2013 }}</ref> Villanova-kaudella kylät sijaitsivat vielä useimmiten taloryhminä kaupunkikukkulan laidoilla. Kylissä oli olkikattoisia soikeita, pyöreitä ja pitkulaisia taloja. 700-luvun eaa. lopulla nämä kylät hylättiin, ja asutus siirtyi kukkulan tai tasangon keskukseen. Kukkuloiden harjoilla sijainneiden kaupunkien katuverkostot oli usein suunnattu tarkasti pohjois-eteläsuuntaisesti, mutta joskus kaupungin eri osien katuverkosto noudattaa maaston ja entisten teiden suuntia. Kaupunginmuureja alettiin rakentaa kun Rooman ja gallien vaara paheni 300-luvulla eaa.<ref>Nielsen ym. 2003, s. 35–38.</ref>