Versio 4. syyskuuta 2016 kello 19.57 muokkaa Cuprum (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 34 680 muokkausta p kh Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 6. syyskuuta 2016 kello 19.00 muokkaa kumoa Migro (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 665 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 5: Paraisten kaupungin [[Lemlahdensaari\|Lemlahdensaaren]] pohjoisosassa sijaitseva Kuitian kivilinna on vanhin Suomessa säilynyt kartano. Sen rakentamisen pani alulle valtaneuvos [[Joachim Fleming]] oletettavasti 1480-luvulla. Jo aiemmin Kuitia mainitaan asuttuna kartanona 1400-luvun alussa. Sen varhaisin tunnettu omistaja oli Turun piispa [[Maunu Tavast]]. Vuonna 1439 hän lahjoitti kartanon veljelleen Jöns Olofinpojalle sekä tämän vaimolle Marta Klauntyttärelle, joka oli Turun linnan päällikön [[Klaus Lydekenpoika Djäkn]]in tytär. Joachim Fleming oli Marta Klauntyttären tyttären poika, ja peri Kuitian vuonna 1477. Maantieteellisesti Kuitia sijaitsee 400 metriä merestä, Pito ~~Sundista~~sund -salmesta. Keskiajalla meri lainehti lähellä kartanoa, sillä lähimmät rantapellot ovat alle kymmenen metriä korkeammalla kuin nykyinen merenpinta. Kivilinna rakennettiin niinä levottomina aikoina, jolloin [[juutit]] purjehtivat ja ryöstivät Suomen rannikkoa. Sillä on varmasti ollut myös [[puolustus\|puolustuksellinen]] tarkoitus. Aivan lähellä on korkea vuori, meren puolelta jyrkkärinteinen Råbäckbergen, joka on saattanut olla muinainen [[linnavuori]]. Kuitia on rakennettu luonnonkivistä [[muuraus\|muuraamalla]]. [[Tiili]]ä on käytetty ovien ja ikkunoiden pieliin sekä kellariholveihin. Linnassa on kellarikerroksen päällä kolme kerrosta, joihin pääsee keskellä taloa olevaa portaikkoa. Eteläpäässä on poikittain kivinen siipirakennus, joka on ilmeisesti rakennettu samaan aikaan päälinnan kanssa, mutta josta mahdollisesti on myöhemmin purettu kaksi ylintä kerrosta. Linnan rakennutti valmiiksi Joachimin poika, amiraali ja valtaneuvos [[Erik Fleming]].

Ero sivun ”Kuitia” versioiden välillä