Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa, 3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
==Historiaa==
 
[[Suur-Pirkkala|Pirkkalan pitäjään]] kuulunut Raholan kylä mainittiin ensimmäisen kerran vuoden 1540 maakirjassa, jonka mukaan kylässä oli neljä taloa. Näistä Ippinen ja Jurvala ovat säilyneet nykyisessä kadunnimistössä. Sittemmin yksi taloista hävisi. Rahola-nimen pohjana on mahdollisesti [[orava]]nnahkaa tarkoittanut sana ''raha'', joka voi viitata entisajan eränkäyntiin. Rahola kuului vuodesta 1639 Pirkkalan emäseurakunnan Harjun kappeliin. Kappeliseurakunta sai vuonna 1645 oman kirkon, joka purettiin vuonna 1848; seurakunta lakkautettiin vuonna 1841. Kirkon sijaintipaikalla on muistomerkki sekä [[Gaddin kappeli|hautakappeli]] ja siitä muistuttaa myös Kappelinkatu. Raholan kylän kolme taloa lahjoitettiin vuonna 1650 sotamarsalkka [[Carl Gustaf Wrangel]]ille ja yhdistetty Raholan tila muodostettiin 1690-luvulla [[säteri]]rustholliksi. 1700-luvun alkupuolella tila joutui [[Gadd]]in suvulle ja se toimi tämän jälkeen muun muassa [[kestikievari]]na ja [[käräjät|käräjäpaikkana]]. Tilan päärakennus on peräisin vuodelta 1796 ja myös piha-alueella oleva pirttirakennus on samalta ajalta.
 
Tampereen kaupunki osti Raholan tilan vuonna 1935 ja alue siirrettiin [[Pohjois-Pirkkala]]n kunnasta Tampereen kaupunkiin vuoden 1937 alussa. Raholan ensimmäinen [[asemakaava]] vahvistettiin vuonna 1944.<ref>Louhivaara, Maija: ''Tampereen kadunnimet'', s. 236–239. Tampere: Tampereen museoiden julkaisuja 51, 1999. ISBN 951-609-105-9.</ref>
 
Raholan kaupunginosan länsirajalla oleva kadunnimi Vanha kirkkotie viittaa [[Ylöjärvi|ylöjärveläisten]] muinaiseen kulkutiehen Harjun vanhalle kirkolle, joka sijaitsi Nokiantien varrella lähellä Kaarilan kaupunginosaa. Nimen alkuperäinen muoto on ollut Vanhan kirkon tie, mutta nykyisin se olisi harhaanjohtava, koska paikalla ei ole enää mitään vanhaa kirkkoa ja nykyisin tunnettu [[Vanha kirkko (Tampere)|Tampereen Vanha kirkko]] sijaitsee kaupungin keskustassa.<ref>Louhivaara 1999, s. 239.</ref> Huokauskivenkujan nimi perustuu paikalla aikanaan olleeseen suureen, läpimitaltaan 3–4 metriä olleeseen kiveen, jonka luona kirkkoväki oli matkaa tehdessään pysähtynyt lepäämään, syömään eväitään ja vaihtamaan kenkiään.<ref>Louhivaara 1999, s. 236.</ref>
 
==Ylä-Rahola==
25 861

muokkausta