Avaa päävalikko

Muutokset

60 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
lauseiden järjestelyä, kh ym.
| teksti = [[Civita di Bagnoregio]], etruskien perustama kukkulakaupunki
| kokonaismäärä =
| asuinalue = [[Etruria]] ja ympäröiviäsen lähiseutuja Keski-Italian osiaItaliassa
| uskonnot= [[Etruskienetruskien uskonto]]
| kielet= [[Etruskin kieli|etruski]]
}}
Italian niemimaalla vallitsi pronssikauden lopulla 1000–900-luvuilla yhtenäinen subapenniininen kulttuuri, josta rautakauteen siirryttäessä kehittyi alueellisia kulttuureja. Etruriassa asutus alkoi siirtyä jo pronssikauden lopulla tasangoilta kukkuloille, joilla niistä myöhemmin kehittyi etruskikaupunkeja.<ref name="nielsen-13" />
 
[[Firenze]]n ja [[Rooma]]n välisen alueen kulttuurin ensimmäinen etruskilaiseksi tunnistettava vaihe oli [[Villanova-kulttuuri]], joka alkoi noin 900 eaa.<ref name="nielsen-11">Nielsen ym. 2003, s. 11.</ref> Etruskien kulttuuri on kreikkalaisen kulttuurin ohella tärkein Italian Rooman valtaa edeltävistä kulttuureista, ja se välitti Italiaan paljon kreikkalaisvaikutteita.<ref name="pikkujättiläinen" /><ref name="nielsen-11" />
 
===Orientalisoiva kausi ja etruskien kukoistus===
[[Kuva:Etruscan civilization map.png|thumb|250px|Etruskien tärkeimmät kaupungit ja sivilisaation rajat Italiassa.{{legend|#cdcd65|Etruria 750 eaa.}}{{legend|#d7d79e|Laajeneminen 750–500 eaa.}}]]
Villanova-vaiheesta kehittyi leimallinen etruskikulttuuri niin sanotun orientalisoivan kauden myötä 700-luvun lopulla. Vaiheen myötä etruskikulttuuri nousi uuteen kukoistukseen. Etruskit kävivät aktiivista kauppaa kreikkalaisten kanssa, mutta samalla joutuivat torjumaan näiden laajentumista alueelleen. Kreikkalaiset ostivat Etruriasta etenkin viljaa, maataloustuotteita ja metallia. Kaupan myötä Etruriaan virtasi tuontitavaraa ja käsityöläisiä, ja alue vaurastui. Sen ansiosta etruskikaupungit kasvattivat valtaansa Italiassa ja [[Korsika]]n saarella.<ref>Nielsen ym. 2003, s. 14–15.</ref> Etruskien kulttuuri onkin kreikkalaisen kulttuurin ohella tärkein Italian Rooman valtaa edeltävistä kulttuureista, ja se välitti Italiaan paljon kreikkalaisvaikutteita.<ref name="pikkujättiläinen" /><ref name="nielsen-11" />
 
===Kaupunkivaltioiden kehitys===
Etruskien uskonto oli monien lähteiden perusteella luonteeltaan kohtalonuskonto. Papit ottivat selvää kansojen ja ihmisten ennalta määrätyistä [[kohtalo]]ista ennustustaidoillaan. Tarkkaan määriteltyjen riittien tavoitteena oli säilyttää sopusointu jumalien kanssa, sillä jumalien odotettiin rankaisevan ihmisiä salamoilla. Riitit pohjautuivat pappien pyhiin kirjoihin. Sopusointua tavoiteltiin myös [[Votiivilahja|votiivilahjoilla]].<ref name=”nielsen-uskonto” />
 
Etruskien jumalmaailma oli hierarkinen. Jumalilla esiintyy kreikkalaista ja itaalista alkuperää vastaavia nimiä. [[Zeus]]ta vastasi salaman jumala [[Tinia]], mutta tärkein jumaluus oli mahdollisesti [[Voltumna]]. Etruskien mytologiassa kreikkalaisvaikutus on suuri. Jumalia palvottiin temppeleissä tai pyhissä lehdoissa. Etruskien mytologiassa kreikkalaisvaikutus on suuri.<ref name=”nielsen-uskonto” />
 
===Taide ja arkkitehtuuri===
[[Kuva:EtruscanPottery.jpg|thumb|Etruskien ruukkuja]]
{{Pääartikkeli|[[Etruskien taide]]}}
Etruskitaiteen klassinen kausi on 500–300-luvuilla eaa. Etruskien taiteesta tunnetaan erityisesti [[terrakotta]]- ja pronssiveistokset sekä seinämaalaukset. Metalliesineiden tuotanto Etruriassa oli runsasta.<ref name="cas-126">{{Kirjaviite | Nimeke = Uusi antiikin historia| Julkaisija = Otava| Vuosi = 2012| Tekijä = Castrén, Paavo | Sivut = 126-130126–130| Julkaisupaikka = Helsinki| Isbn = 978-951-1-21594-3|}}</ref> Etruskit ottivat taiteessaan laaja-alaisesti vaikutteita Kreikasta ja [[Orientti|orientista]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://history-world.org/etruscans.htm | Nimeke = A History of the Etruscan people including their cities, art, society, rulers and contributions to civilization | Tekijä = Robert Guisepi | Ajankohta = 2002 | Julkaisija = History World}}</ref> Musiikista ja tanssista on epäsuoria todisteita, esimerkiksi esiintyjien kuvia seinämaalauksissa.<ref name="cas"/>
 
Etruskit rakensivat kaupunkeihinsa suuria temppeleitä 600–500-lukujen vaihteesta alkaen. Kaupunkeihin tehtiin myös viemäreitä, kanavia, kastelulaitteita, tunneleita ja kallionleikkauksia, joista osa on nykyäänkin käytössä.<ref name="cas"/>
 
Etruskit ottivat laaja-alaisesti vaikutteita kreikkalaisilta.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://history-world.org/etruscans.htm | Nimeke = A History of the Etruscan people including their cities, art, society, rulers and contributions to civilization | Tekijä = Robert Guisepi | Ajankohta = 2002 | Julkaisija = History World}}</ref>
 
===Haudat===
Etruskiyhteisöjen rakenne ja ulkoiset vaiheet tunnetaan edelleen huonosti, sillä tiedot niistä on saatu etruskien kukistajien roomalaisten satunnaisista maininnoista.<ref name="pikkujättiläinen" />
 
===Elinkeinot ja kauppa===
Etruskeilla oli järjestynyt yhteiskunta, joka esimerkiksi rakensi viljelyksille suuria kastelukanavien järjestelmiä ja teki niitä varten kallioleikkauksia. Etruskien vaurastuminen perustui [[rauta]]kauppaan kreikkalaisten kanssa, mutta myös kuparia, hopeaa ja mustaa bucchero-keramiikkaa kaupattiin. Tämä vaurastutti yläluokkaisia sukuja, jotka olivat hallitsevassa asemassa etruskikaupungeissa.<ref name=ake>{{Verkkoviite | osoite = http://www.abc.se/~pa/txt/etruskerna.htm| nimeke = Etruskerna| tekijä = Åkesson, Per | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta = 2000| julkaisupaikka = Tukholma| viitattu = 13.11.2012| kieli = {{sv}}}}</ref>
 
Etrurian laaksot olivat viljavia, ja elintarvikkeita voitiin myydä naapurikansoille.<ref name="naut" /> [[Viini]]ä ja [[Ruokaöljy|öljy]]ä vietiin laivoilla runsaasti koko läntiselle Välimerelle sekä [[Alpit|Alppien]] ylitse, vaikkakin viiniä myös tuotiin Kreikasta.<ref>Nielsen ym. 2003, s. 67–68.</ref>
 
Kauppayhteydet Kreikkaan saivat etruskit samalla omaksumaan kreikkalaisilta näiden kulttuurisia piirteitä, jotka ilmenevät etruskien taiteessa ja [[Etruskien uskonto|uskonnossa]]. Kreikasta muutti Etruriaan käsityöläisiä ja kauppiaita, joka asettuivat pysyvästi Etruriaan. Käsityötaidoista erityisesti nahkatyöt ja jalkineiden teko hallittiin Etruriassa hyvin.<ref name=ake /> [[Foinikialaiset|Foinikialaisilta]] etruskit oppivat hammaslääkintätaidon, johon sisältyi kultasiltojen ja osaproteesien teko.<ref name="naut">{{Kirjaviite | Nimeke = Erilaiset etruskit| Julkaisija = Tieteen Kuvalehti| Vuosi = 2/2011 | Tekijä = Damm, Inge}}</ref>
 
[[Populonia]] oli 400-luvulla ensimmäinen etruskikaupunki, joka löi hopea- ja kultarahoja. Myöhemmin myös muut etruskikaupungit alkoivat lyödä omia pronssirahojaan. Kullakin kaupungilla oli oma rahansa, eikä rahoja paljon levinnyt valtion rajojen ulkopuolelle. Roomalaiset rahat syrjäyttivät etruskien omat rahat viimeisinä vuosisatoina eaa.<ref>Nielsen ym. 2003, s. 73.</ref>
 
===Sodankäynti===
Etruskit oppivat foinikialaisilta hammaslääkintätaidon, johon sisältyi kultasiltojen ja osaproteesien teko.<ref name="naut">{{Kirjaviite | Nimeke = Erilaiset etruskit| Julkaisija = Tieteen Kuvalehti| Vuosi = 2/2011 | Tekijä = Damm, Inge}}</ref>
Etruskeilla oli kreikkalaistyylinen armeija, [[Falangi|hopliittifalangi]], mutta erona oli, että falangin johtaja liikkui sotavaunuilla, jotka olivat hänen arvonmerkkinsä. Hopliittien saamiseksi etruskiyläluokka joutui tukemaan alustalaisiaan raskaan ja kalliin varustuksen hankkimisessa. Tällöin myös tuli mahdolliseksi nousta sotilasluokan kautta ylhäisöön. Etruskit hankkivat vaikutusvaltaa myös merellä, erityisesti Korsikan ja Sardinian alueella, jossa he joutuivat pitämään puoliaan sekä kreikkalaisia että karthagolaisia vastaan, esimerkiksi [[Alalian meritaistelu]]ssa 535 eaa. Etruskilaivasto kärsi pahan tappion vuonna 474 eaa. Cumaen edustalla Syrakusan johtamalle kreikkalaislaivastolle.<ref name="cas">{{Kirjaviite | Nimeke = Uusi antiikin historia| Julkaisija = Otava| Vuosi = 2012| Tekijä = Paavo Castrén| Suomentaja = | Luku = | Sivut = 117-121117–121| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn = 978-951-1-21594-3|}}</ref>
 
===Armeija ja laivasto===
Etruskien miekat ja keihäänkärjet olivat Villanova-vaiheessa vielä pääsääntöisesti [[pronssi]]a. Myös pronssikypärät ja pronssikilvet olivat käytössä ja luultavasti pronssihaarniskakin. Tuolta ajalta tunnettuja ovat erityisesti pronssiset harjakypärät. Raudan käyttö yleistyi etruskien aseissa 700-luvun jälkipuolelta alkaen. 600-luvulla yleistyivät monentyyppiset hattua muistuttavat kypärät ja 500-luvulla Negau-kypärät.<ref>Nielsen ym. 2003, s. 82–84.</ref>
 
Etruskeilla oli kreikkalaistyylinen armeija, [[Falangi|hopliittifalangi]], mutta erona oli, että falangin johtaja liikkui sotavaunuilla, jotka olivat hänen arvonmerkkinsä. Hopliittien saamiseksi etruskiyläluokka joutui tukemaan alustalaisiaan raskaan ja kalliin varustuksen hankkimisessa. Tällöin myös tuli mahdolliseksi nousta sotilasluokan kautta ylhäisöön. Etruskit hankkivat vaikutusvaltaa myös merellä, erityisesti Korsikan ja Sardinian alueella, jossa he joutuivat pitämään puoliaan sekä kreikkalaisia että karthagolaisia vastaan, esimerkiksi [[Alalian meritaistelu]]ssa 535 eaa. Etruskilaivasto kärsi pahan tappion vuonna 474 eaa. Cumaen edustalla Syrakusan johtamalle kreikkalaislaivastolle.<ref name="cas">{{Kirjaviite | Nimeke = Uusi antiikin historia| Julkaisija = Otava| Vuosi = 2012| Tekijä = Paavo Castrén| Suomentaja = | Luku = | Sivut = 117-121| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn = 978-951-1-21594-3|}}</ref>
 
===Naisen asema===
61 919

muokkausta