Ero sivun ”Etruskit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kohentelua pikkujättiläisen pohjalta
Rivi 86:
 
===Elinkeinot===
Etruskeilla oli järjestynyt yhteiskunta, joka esimerkiksi rakensi viljelyksille suuria kastelukanavien järjestelmiä ja teki niitä varten kallioleikkauksia. Etruskien vaurastuminen perustui [[rauta]]kauppaan kreikkalaisten kanssa, mutta myös kuparia, hopeaa ja mustaa buccerobucchero-keramiikkaa kaupattiin. Tämä vaurastutti yläluokkaisia sukuja, jotka olivat hallitsevassa asemassa etruskikaupungeissa.<ref name=ake>{{Verkkoviite | osoite = http://www.abc.se/~pa/txt/etruskerna.htm| nimeke = Etruskerna| tekijä = Åkesson, Per | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu = | ajankohta = 2000| julkaisupaikka = Tukholma| viitattu = 13.11.2012| kieli = {{sv}}}}</ref> Etrurian laaksot olivat viljavia, ja elintarvikkeita voitiin myydä naapurikansoille.<ref name="naut" />
 
Etrurian laaksot olivat viljavia, ja elintarvikkeita voitiin myydä naapurikansoille.<ref name="naut" /> [[Viini]]ä ja [[Ruokaöljy|öljy]]ä vietiin laivoilla runsaasti koko läntiselle Välimerelle sekä [[Alpit|Alppien]] ylitse, vaikkakin viiniä myös tuotiin Kreikasta.<ref>Nielsen ym. 2003, s. 67–68.</ref>
 
Kauppayhteydet Kreikkaan saivat etruskit samalla omaksumaan kreikkalaisilta näiden kulttuurisia piirteitä, jotka ilmenevät etruskien taiteessa ja [[Etruskien uskonto|uskonnossa]]. Kreikasta muutti Etruriaan käsityöläisiä ja kauppiaita, joka asettuivat pysyvästi Etruriaan. Käsityötaidoista erityisesti nahkatyöt ja jalkineiden teko hallittiin Etruriassa hyvin.<ref name=ake />
 
[[Populonia]] oli 400-luvulla ensimmäinen etruskikaupunki, joka löi hopea- ja kultarahoja. Myöhemmin myös muut etruskikaupungit alkoivat lyödä omia pronssirahojaan. Kullakin kaupungilla oli oma rahansa, eikä rahoja paljon levinnyt valtion rajojen ulkopuolelle. Roomalaiset rahat syrjäyttivät etruskien omat rahat viimeisinä vuosisatoina eaa.<ref>Nielsen ym. 2003, s. 73.</ref>
 
Etruskit oppivat foinikialaisilta hammaslääkintätaidon, johon sisältyi kultasiltojen ja osaproteesien teko.<ref name="naut">{{Kirjaviite | Nimeke = Erilaiset etruskit| Julkaisija = Tieteen Kuvalehti| Vuosi = 2/2011 | Tekijä = Damm, Inge}}</ref>