Ero sivun ”Varissuo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Väestö: täsm |
→Väestö: sisäänmuuttokaupunki |
||
Rivi 42:
[[Kuva:Itäkeskus ja tornitalo.jpg|thumb|left|250px|Turun Itäkeskus Varissuolla. Oikealla alueen maamerkiksi rakennettu [[tornitalo|asuintornitalo]], [[Varissuon Tornikartio|Tornikartio]].]]
Varissuon asukasluku oli 8 861 ihmistä vuoden 2014 lopussa.<ref name="väkiluku2014"/> Varissuon asukkaat edustavat yli 40 eri kansallisuutta, ja alueella puhutaan melkein 60 eri kieltä<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.turku.fi/uutinen/2015-11-25_millainen-paiva-varissuon-terveysasemalla-turun-monikulttuurisimmassa-lahiossa | Nimeke =Millainen päivä on Varissuon terveysasemalla, Turun monikulttuurisimmassa lähiössä?}}</ref>. Alueen väestöstä 44 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kuin suomea vuonna 2014,<ref>Turun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2015: Väestö iän ja kielen mukaan. s. 25</ref> ja ala-asteen koulujen ykkösluokkalaisista lähes 80 % puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-125-8|nimeke=Poikkeustilan sukupolvet – Irakilaispakolaisuus Suomessa|julkaisu=Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja|julkaisija=Työ- ja elinkeinoministeriö|viitattu=2.9.2016|tekijä=Juntula, Marko|ajankohta=30.8.2016|selite=s. 76-77}}</ref> Alueen koulussa yli puolet kaikista oppilaista on ulkomaalaistaustaisia. Asuinalueen toisessa koulussa, Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksena toimivassa ja valtio-omisteisessa Turun Normaalikoulussa, äidinkielen merkitystä korostetaan. Lasten vanhempien kanssa halutaan myös tehdä yhteistyötä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/04/853962 | Nimeke =Turun Varissuolla panostetaan maahanmuuttajaoppilaisiin}}</ref>
Maahanmuuttajaväestön muutto Turkuun kohdistuu voimakkaiten Varissuolle, minkä takia lähiötä on kutsuttu maahanmuuttajien sisäänmuuttoalueeksi kaupungissa. Varissuolle hakeutumiseen vaikuttavat henkilökohtaiset kontaktit sekä alueen tunnettuus muualla Suomessa. Varissuo ei kuitenkaan ole pelkästään sisäänmuuttoalue, sillä monesti myös seuraava asunto on alueella: muut kuin suomenkieliset muuttavat selkeästi useammin alueen sisäisesti. Maahanmuuttajat pitävät Varissuon palvelutasosta, ja alueella on myös paljon etnisiä liikkeitä, maahanmuuttajayhdistyksiä ja uskonnollisia kokoontumistiloja. Monikulttuurisuuden lisääntymisen seurauksena suvaitsevaisuus on lisääntynyt erityisesti nuorten keskuudessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.turku.fi/sites/default/files/atoms/files/tutkimuskatsauksia_2014-3.pdf|nimeke=Maahanmuuttajien asumisen keskittyminen Turussa|julkaisu=Tutkimuskatsauksia 3/2014|julkaisija=Turun kaupunki|viitattu=3.9.2016|tekijä=Rasinkangas, Jarkko|ajankohta=|tiedostomuoto=pdf}}</ref>
Marko Juntulan vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan Varissuolla kasvaneet maahanmuuttajanuoret kokevat toisiaan kohtaan voimakasta solidaarisuuden tunnetta, jota he kutsuvat ”vakkelaisuudeksi” Varissuon (”Vakke”) mukaan. Eri kulttuureista tulevat nuoret kohtaavat iltaisin Varissuon nuorisotalolla, jonka 230 jäsenestä alle kymmenellä molemmat vanhemmat ovat Suomessa syntyneitä. Nuoret pitävät lähiötä turvallisena ja viihtyisänä alueena eivätkä koe sitä [[Muukalaisvihamielisyys|muukalaisvihamieliseksi]]. Vaikka julkisessa keskustelussa lähiön ongelmia korostetaan, nuorisotyöntekijät ja vartiointliikkeiden edustajat sanovat alueen rauhoittuneen huomattavasti 1990-luvun lamavuosista.<ref name=":1" />
| |||