Ero sivun ”Sanoitus” versioiden välillä

245 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
p
Lähde paikoilleen.
p (tarkennusta)
p (Lähde paikoilleen.)
'''Sanoituksella''' tarkoitetaan kevyen musiikin tai populaarimusiikin kappaleiden sanoja. Sanoitus voidaan kirjoittaa laulun säveltämisen aikana, sitä ennen tai sen jälkeen. Sanoituksen tekijää kutsutaan [[sanoittaja]]ksi. Joskus musiikki kuitenkin sävelletään jo olemassa oleviin [[runo]]ihin tai tekstiin, joka on laadittu jo valmiiksi sopivaan mittaan ja jonka painot ja metriikka on toteutettu siten, että säveltäjän on helppo lähteä sitä säveltämään. Tätä on käytetty erityisesti [[taidemusiikki|taidemusiikissa]], mutta myös [[iskelmämusiikki|iskelmissä]] ja [[laulaja-lauluntekijä]]-tyyppisessä musiikissa. Laajemmassa asiayhteydessä kevyen musiikin sanoitukset ovat eräs erikoistapaus [[laululyriikka|laululyriikasta]], joka kattaa myös muut musiikin tyylilajit.
 
Sanoitus on [[lyriikka]]a, joka on tarkoitettu pääsääntöisesti kuultavaksi ja [[solisti]]n laulettavaksi. [[Heikki Salo (muusikko)|Heikki Salo]]n kirjoittaman laululyriikan käsikirjan ''Kahlekuningaslaji'' mukaan laululyriikka on oma kirjoittamisen lajinsa. [[Edu Kettunen]] on sanonut, ettei laulun sanoituksen tarvitse toimia pelkkänä tekstinä, vaan ainoastaan laulettuna<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.elvisry.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=65&Itemid=81|Nimeke=Oikea työote rentouttaa|Julkaisu=SELVIS|Ajankohta=3/2006|Viitattu=2.2.2010}}</ref> ja Samuli Koivulahden mukaan jokaisessa laululyriikan lajityypissä on oma estetiikkansa<ref name=":0" /> ja käytännössä laululyriikka eroaa muusta mitallisesta runoudesta lähinnä fonetiikan ja melodiasidonnaisuutensa osalta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295400|nimeke=Hittejä tiimityöllä : Musiikintekijöiden huipputiimin elementit|julkaisu=|julkaisija=Jyväskylän ammattikorkeakoulu|viitattu=1.9.2016|tekijä=Riipinen, Tomi|ajankohta=2013}}</ref>
 
== Yleisimmät rakenteet ==
 
== Laululyriikan estetiikasta ==
Etenkin iskelmämusiikin parissa ollaan erityisen tarkkoja [[klassinen runous|klassisen runouden]] erityispiirteiden, kuten [[Reino Helismaa|Helismaa]]nkin suosiman [[muoto-oppi|muoto-opin]] ja [[vokaalisointu|vokaalisoinnun]], säilymisestä<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.samulikoivulahti.net/2009/04/jokaisessa-laululyriikan-alalajissa-on.html|nimeke=Jokaisessa laululyriikan alalajissa on täysin oma estetiikkansa|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=|ajankohta=|Osoite=http://sanoittaminen.blogspot.com/2009/04/jokaisessa-laululyriikan-alalajissa-on.html|Nimeke=Jokaisessa laululyriikan alalajissa on täysin oma estetiikkansa|Julkaisu=Koivulahden blogisamulikoivulahti.net|Ajankohta=|Viitattu=2.5.2009}}</ref>. Rinnalle on kuitenkin noussut myös musiikkityylejä joissa laulutekstin sisältö on noussut riimittelyä ja idiomaattisuutta tärkeämmiksi tekijöiksi. Näin on esimerkiksi kantaaottavuuteen pyrkivien [[punk]]-sanoitusten kohdalla. Vastaavasti esimerkiksi [[Rap]]-lyriikassa on perinteisesti paljon riimejä, mutta riimien 'puhtaudessa' ja säkeistöjen tavurakenteissa ja painotuksissa otetaan usein hyvinkin paljon vapauksia. [[R&B]]-musiikissa taas melodiat saattavat vaihdella joskus runsaastikin toisiaan vastaavien säkeistöjen välillä, jolloin idiomaattisuus ei sanoituksenkaan osalta toteudu - ainakaan samalla tavalla kuin mitä esimerkiksi edellä mainitussa iskelmälyriikassa. R&B-musiikissa käytetään usein [[melisma|melismaattista]] laulutyyliä joka näkyy myös sanoituksissa siten että yksi tavu on saatettu jakaa useammalle tavulle. Vastaavasti iskelmälyriikassa, joka on luonteeltaan [[syllabinen]] (jokainen tavu vastaa yhtä tahtia) tätä pidetään usein virheenä<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ts.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2007-11-10,104:10:497542,1:0:0:0:0:0:|Nimeke=Löysiä lurituksia lemmestä|Julkaisu=Turun Sanomat|Ajankohta=|Viitattu=9.9.2009}}</ref>. Iskelmälyriikassa on perinteisesti pitäydytty ilmaisussa, joka ei ärsytä tai särähdä korvaan, kun taas punk- ja rap-lyriikoissa usein halutaankin shokeerata ja tietoisesti herätellä kuulijaa.
 
== Suomalaisen laululyriikan historiaa ==