Ero sivun ”Paraisten kirkko” versioiden välillä

372 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
Vuosiluvut ja osien käyttötarkoitukset muutettu todellisiksi.
[katsottu versio][arvioimaton versio]
(viitteen yhdistys; viittausvirheiden poistoa)
(Vuosiluvut ja osien käyttötarkoitukset muutettu todellisiksi.)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
|sijainti = [[Parainen]]
|koordinaatit = {{coord|60|18|04.3|N|022|18|20.2|E|region:FI-19_type:landmark|display=inline,title}}
|seurakunta = Paraisten seurakuntayhtymä
|vuosi = 1440Agricola kappeli ~1240- taikirkko 14501350-1400-luku
|suunnittelija =
|materiaali = [[harmaakivi]]
}}
 
'''Paraisten kirkko''' on keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee [[Parainen|Paraisilla]]. KivikirkkoKivikirkon ensimmäinen osa Agricola kappeli rakennettiin todennäköisestitiedettävästi 14401240-1300-luvulla. taiKappelin 1450käydessä pieneksi päätettiin kappelin yhteyteen rakentaa varsinainen nykyinen harmaakivikirkko. Kirkko on oletettavasti rakennettu 1300-luvulla luvun aikana. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät kirkon rakentamisesta ja olemassa olosta ovat ajoitettu 1300- luvun puolivälin paikkeille. Kirkkoon on tehty useaan otteeseen laajennuksia ja muutoksia. Näistä huolimatta kirkon alkuperäinen ilme on säilynyt pitkälti. Keskiaikaisista kivikirkoista väitellyt Markus Hiekkanen toteaa: "Sisätila on Suomen vaikuttavimpia, ja erityisesti huomio kiinnittyy huolitellun tyylikkääseen holvaukseen kaikkine yksityiskohtineen."<ref name=hie127>Hiekkanen, 2007, s. 127</ref> Kirkkosalin suurimmat muutokset liittyvät runsasta kirkkokansaa varten rakennettuihin lehtereihin. Vuosina 1685–1686 turkulainen Mårten Henriksson teki pohjoisseinälle naistenlehterin tilanahtautta helpottamaan. Viisi vuotta tämän jälkeen laajennettiin eteläseinän miestenlehteriä ja 1750–1752 rakennettiin koko länsipäädyn mittainen miestenlehteri, joka 1862 muokattiin urkuparveksi. Valon määrä suurehkojen lehterien alla kävi kuitenkin niin vähäiseksi, että seurakuntalaiset alkoivat vaatia valaistuksen parantamista. Kahden uuden ikkuna-aukon pohjoisseinälle tekemisestä oltiin yksimielisiä. Kuitenkin vasta vuonna 1819 kirkon lattiaa korjannut halikkolainen kirkkopuuseppä Israel Cairenius sai tehtäväkseen tehdä myös ikkuna-aukot ja suurentaa vanhoja ikkuna-aukkoja.<ref name=sui>Suistoranta, 1984</ref>
 
Alttarin edessä on Kuitian kartanon hauta, johon on haudattu Klaus Eriksson Fleming (noin 1535–1597) ja Erik Fleming (1517–1548)<ref name=hie127/> [[Museovirasto]] on määritellyt Paraisten kirkon ja sitä reunustavan Vanhan Malmin tiiviin asuinalueen [[Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa|valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi]].<ref name=rky>{{RKY|id=1798|nimi=Paraisten kirkko ja Vanha Malmi|ajankohta=22.12.2009|viitattu=8.10.2010}}</ref>
1

muokkaus