Ero sivun ”Veljekset Åström” versioiden välillä

5 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
p
tyyli (mm. muutettu n-viivoja tavallisiksi yhdysviivoiksi)
[katsottu versio][katsottu versio]
p (siistiminen, typos fixed: alunp → alun p using AWB)
p (tyyli (mm. muutettu n-viivoja tavallisiksi yhdysviivoiksi))
[[Karl Robert Åström]] osti palaneen [[fajanssi]]tehtaan Dammisaaresta [[Myllytulli]]sta ja perusti sinne nahkatehtaan vuonna [[1863]]. Tehdas aloitti toimintansa jo saman vuoden keväällä. Viisi vuotta myöhemmin hänen veljensä [[Hemming Åström]]in liityttyä osakkaaksi yhtiöstä tuli Veljekset Åström.<ref name="Hautala 1976, s. 168">Hautala 1976, s. 168</ref> Tehdas kasvoi kotimaisen kysynnän ja [[Venäjä]]n viennin ansiosta. Vuoteen 1897 mennessä työntekijöiden määrä oli 564.<ref name="Hautala76s170-171">Hautala 1976, ss. 170–171</ref> Tehdasalue laajeni kattamaan ison osan nykyisestä Myllytullin kaupunginosasta ja tuotanto monipuolistui. Aluksi tehdas valmisti vain pohja- ja päällisnahkaa ja konehihnoja<ref name="Hautala 1976, s. 168"/>. Kenkätehdas perustettiin 1875, remmitehdas 1885, valjastehdas 1890 ja salkkutehdas 1894. Lisäksi tehdasalueella oli oma tiilitehdas, metallivalimo ja liimatehdas.<ref name=Hautala76s170-171/> Hemming Åström kuoli 1895 ja Karl Robert 1897. Tehdas siirtyi kokonaan Karl Robert Åströmin perillisille 1897 ja sen johtajaksi tulivat hänen poikansa ensin John Robert Åström ja myöhemmin [[Emanuel Åström|Hemming Emanuel Åström]].<ref>Hautala 1976, s. 172</ref> Ensimmäisen maailmansodan aika oli tehtaan kulta-aikaa lähinnä venäjän armeijan tilausten vuoksi. [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] jälkeen yhteydet Venäjälle katkesivat ja tehtaan pitkä alamäki alkoi.<ref>Hautala 1976, s. 173</ref>
 
1920–luvulla1920-luvulla Veljekset Åström rakensi ensimmäisen maailmansodan aikana tehdyillä voitoilla uuden vesitornin, voimalaitoksen, liimatehtaan ja toimistorakennuksen. Vaikka kauppa Venäjälle oli pysähtynyt 1918, yhtiön johto uskoi, että vienti alkaisi [[Tarton rauha]]n jälkeen uudelleen.<ref>Hautala 1982, ss. 95–96</ref> Venäjän viennin tyrehtymisen lisäksi tehtaat kärsivät kotimaisen pajunparkin kalleudesta, maaseudun hevoskannan vähenemisestä ja uusista kilpailijoista Etelä-Suomessa. 1930–luvun1930-luvun lopulla tuotantoa pystyttiin taas kasvattamaan ja työntekijämääräkin nousi 950:een.<ref>Hautala 1982, ss. 96–97</ref> Taloudellisten vaikeuksien vuoksi yhtiö ajautui kuitenkin [[Suomen Yhdyspankki|Pohjoismaiden Yhdyspankin]] omistukseen. Sota-aikana armeijan tarpeet takasivat nahkatuotteiden kysynnän, mutta 1950-luvulla nahkatuotteiden kysyntä jatkoi pienenemistään. Nahkasaappaiden ja -remmien sijaan yhtiö alkoi valmistaa reppuja, kevyitä nahkakenkiä ja jääkiekkosuojuksia. Tämä ei kuitenkaan auttanut vaan tehtaan omistajat lakkauttivat tehtaan 1960. Veljekset Åströmin tilalle perustettiin En–KoEn-Ko Oy (Entisen Nahkatehtaan Kiinteistöjen Omistajat Oy) hallinnoimaan vanhoja tehdaskiinteistöjä.<ref>Manninen 1995, ss. 107–108</ref>
 
Tehtaan viimeinen toimitusjohtaja Runar Sandelin jatkoi nahan ja kenkien valmistamista perustamassaan uudessa yhtiössä, joka sai En–KoEn-Ko:lta luvan käyttää vanhaa Veljekset Åström -nimeä. Kenkien lisäksi yhtiö alkoi valmistaa uusia tuotteita kuten asekoteloita, panosvöitä, pesäpalloräpylöitä ja puukontuppia. Tehdas siirrettiin [[Oulainen|Oulaisiin]] 1970, mutta toimintaa ei saatu kannattavaksi sielläkään. Veljekset Åström teki konkurssin ja lopetti toimintansa 1974.<ref>Manninen 1995, ss. 108–109</ref>
 
== Tehdasrakennukset ==
 
== Aiheesta muualla ==
* {{commonscat-rivi}}
* [http://www.oulu.ouka.fi/ppm/laukka/tekstit/2861.htm Uuno Laukan kuvia tehtaalta], Pohjois-Pohjanmaan museo
 
18 678

muokkausta