Ero sivun ”Vety” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 88.195.28.245 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 94.22.86.152 tekemään versioon. |
|||
Rivi 72:
Vedyn sulamis- ja kiehumispiste ovat alkuaineista toiseksi alhaisimmat, sillä ainoastaan heliumilla on vetyä alhaisempi sulamis- ja kiehumislämpötila. Vedyn sulamispiste 1,013 baarin paineessa on −259,4 °C ja kiehumispiste −252,9 °C. [[Nestevety|Nestemäinen vety]], jota tuotti ensimmäisen kerran brittiläinen kemisti James Dewar vuonna [[1898]], on väritöntä muuten paitsi suurina määrinä, jolloin se näyttää vaalean siniseltä. Kiinteä vety on väritöntä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä =| Nimeke = Hydrogen| Osoite =http://web.archive.org/web/20080409084818/http://encarta.msn.com/encyclopedia_761552913/Hydrogen.html | Selite = Kohdassa ”III Physical Properties”| Ajankohta = | Julkaisija =MSN | Viitattu =30. kesäkuuta 2007 | Kieli = {{en}}}}</ref>
====
Vetyä esiintyy luonnossa kolmena [[isotooppi]]na: <sup>1</sup>H, <sup>2</sup>H ja <sup>3</sup>H. Laboratorioissa on kuitenkin pystytty syntetisoimaan myös muita vedyn isotooppeja, joita ovat <sup>4</sup>H, <sup>5</sup>H, <sup>6</sup>H ja <sup>7</sup>H. Ne ovat hyvin epävakaita, eikä niitä esiinny luonnossa.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://physicsworld.com/cws/article/news/17107| Nimeke=Hydrogen-7 makes its debut| Julkaisu=Physics World | Ajankohta=7.3.2003| Viitattu=31.1.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://scitation.aip.org/getabs/servlet/GetabsServlet?prog=normal&id=APCPCS000610000001000920000001&idtype=cvips&gifs=yes&ref=no | Nimeke=Hydrogen-4 and Hydrogen-5 from t+t and t+d transfer reactions studied with a 57.5-MeV triton beam | Julkaisija=American Institute of Physics| Ajankohta=2.4.2002| Viitattu=31.1.2010}}</ref>
*'''<sup>1</sup>H''' eli protium ({{k-el|πρῶτον, proton, ”ensimmäinen”}}) eli tavallinen vety on yleisin vedyn isotooppi, jota on 99,98 % kaikista vetyatomeista. Isotoopissa on vain yksi protoni, josta nimi protium tulee. Isotoopin ytimessä ei siis ole ainoatakaan [[neutroni]]a.
| |||